Kuolinilmoitus: värssyt, malli ja omaisten järjestys

Kuolinilmoitukseen kirjoitetaan vainajan nimi, syntymä- ja kuolinaika paikkakuntineen, omaisten nimet ja tieto siunauksesta. Usein mukana on myös risti tai muu merkki ja lyhyt värssy. Sivulta löydät 39 kuolinilmoitukseen sopivaa värssyä äidille, isälle, puolisolle ja isovanhemmalle, kolme malli-ilmoitusta sekä ohjeet omaisten järjestykseen silloinkin, kun perhe ei ole yksinkertainen.

Päivitetty · lehtien ohjeet luettu 11.11.2026

Kuolinilmoituksen alku kirjoittuu melkein itsestään. Nimi ja päivämäärät löytyvät papereista, ja lehden mallista näkee, mihin kohtaan risti tai muu merkki tulee. Kauemmin kestää luettelo niistä, jotka jäivät kaipaamaan. Siinä jokaisella on paikkansa: joku on ensimmäisenä, joku nimeltä ja joku sanan ”perheineen” takana. Valmis ilmoitus näyttää koko suvulle, miten nämä valinnat tehtiin.

Lehtien ohjeet ovat rakenteesta lähes samaa mieltä: merkki, nimi, ajat ja paikat, värssy, omaiset ja lopuksi tieto siunauksesta. Vaikeimmat kysymykset jäävät malleista pois. Mihin kohtaan kirjoitetaan avopuoliso tai lapsipuoli, entä entinen puoliso tai koirat, jotka olivat vainajalle läheisimmät? Niihin ei ole yhtä vastausta, mutta jokaiselle vaihtoehdolle löytyy perustelunsa, ja ne käydään läpi omassa luvussaan.

Värssyä etsivä löytää sivun lopusta enintään nelirivisiä säkeitä äidille, isälle, puolisolle ja mummolle tai papalle, sisarukselle tai ystävälle sekä uskonnollisia, ei-uskonnollisia ja nuoren ihmisen ilmoitukseen sopivia. Niiden jälkeen on kolme malli-ilmoitusta, joiden pohjalta oman luonnoksen voi kirjoittaa ennen kuin se lähtee lehteen.

Mitä kuolinilmoitukseen kirjoitetaan?

Helsingin seurakuntayhtymän oppaassa kuolinilmoituksen tavalliseksi sisällöksi luetellaan vainajan nimi, perhesuhde, ammatti tai arvo, syntymä- ja kuolinaika ja -paikka sekä raamatunlause, virren säkeistö, runo tai muu lauselma. Lehtien malleissa samat tiedot asettuvat lähes aina samaan järjestykseen. Ylimpänä on risti tai muu merkki ja sen alla puhutteleva otsikko, kuten ”Rakkaamme” tai ”Rakas äitimme ja mummomme”. Sitten tulevat nimi ja päivämäärät, värssy, kaipausrivi ja omaiset. Alimmaisena kerrotaan siunauksesta tai kiitetään osanotosta.

Järjestys palvelee ilmoitussivua selaavaa lukijaa. Merkki ja nimi kertovat yhdellä silmäyksellä, kenestä on kyse. Omaisten luettelosta näkee, keitä hänestä jäi, ja alateksti kertoo, voiko siunaustilaisuuteen tulla. Värssyn paikka vaihtelee: se voi olla heti nimen ja päivämäärien alla tai vasta omaisten jälkeen, ja lehtien malleissa käytetään kumpaakin.

Lehti taittaa ilmoituksen omaan vakiomalliinsa, joten omaisille jää teksti ja sen järjestys. Tekstin lisäksi lehti tarvitsee ilmoittajan tai kuolinpesän vastuuhenkilön yhteystiedot. Kun tiedot ovat paperilla, luonnoksen voi kirjoittaa malli-ilmoituksen pohjalta.

Nimi, o.s. ja päivämäärät

Nimi kirjoitetaan kokonaan, kaikkine etunimineen. Lehtien malleissa sukunimi on usein isoin kirjaimin omalla rivillään, ja kutsumanimen voi merkitä esimerkiksi alleviivaamalla. Nimen alle tuleva o.s. tarkoittaa omaa sukua. Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa ensisijainen muoto on o.s. ja rinnakkaismuoto os. Aiemman sukunimen, esimerkiksi edellisen avioliiton nimen, voi merkitä lyhenteellä ent.

Merkinnällä on pitkä tausta. Kotimaisten kielten keskuksen kolumnissa Sirkka Paikkala kertoo, että vaimon kirjaaminen sekä omalla että miehen sukunimellä yleistyi säätyläisten keskuudessa 1700-luvulta lähtien, kun taas Itä-Suomen talonpoikaisnaiset pitivät oman sukunimensä 1800-luvun lopulle asti. Kuolinilmoituksessa o.s.-rivillä on käytännöllinen tehtävä. Kun tyttönimi on mukana, vainajan tunnistavat myös koulutoverit ja nuoruuden ystävät, jotka eivät ehkä tienneet hänen myöhempää sukunimeään.

Päivämäärien eteen tulee joko s. ja k. eli syntynyt ja kuollut tai tähti ja risti (* ja †), ja lehtien malleissa käytetään kumpaakin. Päivämäärä kirjoitetaan ilman etunollia, ja paikkakunnan voi kirjoittaa perusmuodossa tai paikallissijassa: s. 8.3.1941 Oulu tai s. 8.3.1941 Oulussa. Kuolinpaikaksi kirjoitetaan tavallisesti kotikunta. Osa ohjeista neuvoo jättämään sairaalan nimen pois, mutta sairaalakin näkyy lehtien malleissa, joten tavat vaihtelevat.

Kuolinsyyn kertominen on perheen valinta. Joissakin malleissa se on mukana (”k. … liikenneonnettomuudessa Kemissä”), mutta tavallisesti sitä ei mainita. Lyhyt maininta voi säästää omaiset vastaamasta samaan kysymykseen yhä uudelleen, mutta perhe voi yhtä hyvin pitää asian omanaan. Ammatti tai arvonimi sopii nimen yhteyteen, jos se kuului siihen, miten vainaja tunnettiin, kuten kanttorilla tai kauppaneuvoksella. Elämäntarina työuran vaiheineen kuuluu muistokirjoitukseen, joka on oma tekstinsä.

Risti, kyyhky vai ei merkkiä lainkaan

Merkki on ilmoituksen ensimmäinen asia, ja sen valintaan vaikuttaa usein se, mihin vainaja itse uskoi. Ylen vuonna 2017 julkaisemassa jutussa yleisimmiksi kuviksi mainittiin risti, linnut ja enkelit. Lehtien valikoimissa ristejä on monta: tavallinen ja avoin risti, ortodoksinen risti, lapsen risti ja Vapaussoturien risti. Valikoimissa on myös juutalaisuuden ja islamin tunnukset sekä siviilirekisterin ja vapaa-ajattelijoiden merkit.

Kirkkoon kuulumattoman ilmoitukseen ei tarvitse laittaa ristiä. Silloin voi valita merkin, jossa ei ole uskonnollista viittausta, tai julkaista ilmoituksen kokonaan ilman merkkiä. Luontokuvia lehdissä on paljon: kalla, kielo, tähkä, kaisla, puu, joutsen ja auringonlasku. Ne sopivat myös perheelle, jossa usko ja uskonnottomuus elävät rinnakkain, koska ne eivät ota kantaa kumpaankaan suuntaan.

Merkki voi kertoa myös elämästä. Samassa Ylen jutussa vapautuneiden kuva-aiheiden esimerkkeinä mainittiin nuottiavain, jalkapallo ja kutimet, ja veteraani- ja lottatunnukset olivat yhä yleisiä. Lehtien kuvavalikoimista löytyy esimerkiksi soutuvene, purjevene, höyrylaiva, kelo ja pääskyt. Kuva ja värssy kannattaa valita yhdessä: soutuveneen alle sopii vaikkapa säe isän veneestä. Lehti käyttää vain omia kuviaan, ja verkkoilmoituksen valikoima voi olla painettua suppeampi. Toivottu kuva kannattaa siksi tarkistaa ennen kuin värssy lyödään lukkoon.

Omaisten järjestys kuolinilmoituksessa

Omaisten luettelo etenee läheisyyden mukaan. Ensin tulee puoliso ja sitten lapset, yleensä ikäjärjestyksessä, kukin perheensä kanssa omalla rivillään tai lyhyesti ”perheineen”. Lastenlasten nimet sisennetään oman vanhempansa alle. Vainajan omat vanhemmat ja sisarukset seuraavat, jos he elävät, ja viimeisenä on rivi ”sukulaiset ja ystävät”. Ystäviä ei yleensä nimetä, vaan he kuuluvat yhteiseen loppuriviin. Työnantajalla tai yhdistyksellä voi lisäksi olla oma ilmoituksensa.

Kun vainaja on nuori, järjestys kääntyy, ja hautaustoimistojen ohjeissa luettelo aloitetaan silloin vanhemmista, sisaruksista ja isovanhemmista. Ajatus on sama kuin vanhemman ihmisen ilmoituksessa: ensimmäisenä on se, jonka elämään menetys osuu syvimmin. Jos nuorella oli jo oma puoliso, hän on luontevasti ensimmäisenä. Järjestys ei ole sitova sääntö, mutta sama periaate auttaa myös silloin, kun perhe ei vastaa lehden mallia.

Lyhyt muoto ”Laura perheineen” säästää tilaa ja rahaa, sillä lehti laskuttaa ilmoituksen korkeuden mukaan palstamillimetreinä. Se toimii hyvin, kun kaikilla lapsilla on oma perhe. Jos yksi sisaruksista on lapseton tai yksin, hänen pelkkä nimensä erottuu kahden ”perheineen”-rivin keskeltä tavalla, jota kukaan ei tarkoittanut. Silloin selkeintä on käsitellä kaikki samalla tavalla: joko jokainen nimeltä puolisoineen ja lapsineen tai jokainen pelkällä omalla nimellään. Pariskuntakin on perhe, joten ”perheineen” sopii myös lapsettomalle, jolla on puoliso.

Lastenlapset voivat saada myös oman osuutensa. Lehtien malleissa on ilmoitus, jossa lastenlapsilla on omistusrivi ”Pappalle” ja oma lyhyt säe. Ratkaisu sopii suvulle, jossa isovanhempi oli lapsenlapsilleen erityisen läheinen, ja lyhyet mummon ja papan värssyt on kirjoitettu juuri tähän kohtaan.

Kun perhe ei ole yksinkertainen

Lehtien malleissa on yksi puoliso ja yhteiset lapset, mutta moni perhe on koottu toisin. Malleissa sukulaisuutta ei yleensä kirjoiteta näkyviin, joten uusperheen, avoliiton tai riitaisten välien kohdalla kannattaa miettiä, miltä luettelo näyttää lukijalle, joka tuntee suvun. Lopullisen ratkaisun tekee ilmoituksen laatija. Kun luonnos käydään läpi lähimpien kanssa ennen vedoksen hyväksymistä, kenenkään ei tarvitse yllättyä lehteä avatessaan.

Useimmissa ilmoituksissa nimien vierellä ei lue, kuka on kenellekin mitä. Sen kertoo järjestys.

Toinen tapa on kirjoittaa omaiset rooliotsikoin. Silloin nimien edessä lukee esimerkiksi ”Puoliso Leena”, ”Lapset Tuomas ja Iida” tai ”Sisko Eeva”, ja muun muassa Muistovalkean esimerkki-ilmoituksissa tapaa käytetään. Rooliotsikko ratkaisee monta uusperheen kysymystä, koska perhe valitsee itse sanan, jolla kumppani tai puolison lapsi esitellään.

Pitkässä avoliitossa kumppanin luontevin paikka on sama kuin aviopuolisolla: ensimmäisenä, omalla rivillään. Jos suhde oli lyhyt ja vainajan aikuiset lapset toivovat toisin, kumppani voi olla omalla rivillään lasten jälkeen, ja silloinkin hän on mukana nimeltä. Kumpaan tahansa päädytään, siitä kannattaa puhua lasten kanssa ennen kuin luonnos lähtee lehteen.

Lapsipuolet voi kirjoittaa kahdella tavalla. Omien lasten rinnalle ikäjärjestykseen kirjoitettuina he näyttävät lukijalle vainajan omilta lapsilta. Omien lasten jälkeen kirjoitettuina he ovat yhtä lailla mukana, mutta erillisinä. Kumpikaan ei ole väärin, mutta lukija tulkitsee ne eri tavoin. Ratkaisevaa on se, millainen suhde oli: kasvoiko lapsipuoli vainajan kanssa samassa kodissa vai tutustuivatko he vasta aikuisina.

Entisestä puolisosta ei ole vakiintunutta tapaa. Hänet voi jättää pois, jolloin hän kuuluu riviin ”sukulaiset ja ystävät”. Joskus hän on kuitenkin yhteisten lasten toinen vanhempi ja vainajan läheinen ystävä vuosien takaa, ja silloin nimi lasten ja lastenlasten jälkeen kertoo, että välit säilyivät hyvinä. Jos vainajalla oli uusi puoliso, ilmoituksen laatijan kannattaa kysyä tästä rivistä myös hänen mielipidettään.

Lemmikin nimi kuolinilmoituksessa on harkinnan asia. Jos vainaja asui yksin koiriensa kanssa ja ne olivat hänen päivittäinen seuransa, nimet luettelon viimeisinä kertovat siitä lämpimästi. Silloin mukaan kuuluvat hänen omat eläimensä, eivät koko suvun lemmikit. Jos ajatus tuntuu jollekin lähimmistä vieraalta, koirat sopivat yhtä hyvin muistokirjoitukseen tai muistotilaisuuden puheeseen.

Vaikeinta on, kun välit ovat poikki. Kuolinilmoitus ei ole oikea paikka selvittää välejä, ja nimen jättäminen pois on julkinen teko, jonka koko suku huomaa. Lievempi ratkaisu on kirjoittaa luettelo sukulaisuuden mukaan ja jättää tunteet muualle. Kaksi perheen osaa voi julkaista kumpikin oman ilmoituksensa, mutta kaksi rinnakkaista perheen ilmoitusta samasta ihmisestä voi kertoa lukijalle myös erimielisyydestä.

Kaipausrivi, kutsu ja kiitos osanotosta

Kaipausrivi on lyhyt sana tai lause omaisten yläpuolella. ”Kaivaten” ja ”Rakkaudella muistaen” sopivat lähes mihin tahansa ilmoitukseen. ”Kiittäen ja kaivaten” painottaa kiitollisuutta, ja se sopii pitkän elämän jälkeen. ”Jälleennäkemisen toivossa” on uskonnollinen, ja se kuuluu ilmoitukseen, jossa myös merkki ja värssy puhuvat uskosta. Joissakin malleissa kaipausryhmiä on useita: puolisolla, lapsilla ja lastenlapsilla on omat rivinsä ja säkeensä.

Alateksti kertoo, mitä hautajaisista tiedetään. Helsingin seurakuntayhtymän mukaan kuolinilmoitus toimii samalla kutsuna siunaus- ja muistotilaisuuteen. Jos ilmoitus julkaistaan ennen hautajaisia ja siinä kerrotaan kirkko, päivä ja kellonaika, kuka tahansa vainajan tuntenut voi tulla. Tilaisuuden voi rajata kirjoittamalla, että siunaus toimitetaan tai muistotilaisuus vietetään läheisten kesken. Ilmaus on kuolinilmoituksessa tavallinen ja hyväksyttävä. Jos siunaus toimitetaan pienessä piirissä, ilmoitus julkaistaan useimmiten vasta jälkeenpäin, ja alateksti kertoo, että siunaus on toimitettu.

Julkinen ilmoitus ja henkilökohtainen kutsu ovat eri asioita. Ilmoitus kertoo ajan ja paikan kaikille lehden lukijoille. Yhteyshenkilön puhelinnumero ja kysymykset ruokavalioista sopivat paremmin kutsuun, joka lähetetään sukulaisille ja ystäville erikseen. Kutsussa kannattaa sanoa konkreettisesti, keitä tilaisuuteen odotetaan, sillä pelkkä ”läheisten kesken” jättää vastaanottajan arvailemaan, kuuluuko hän joukkoon. Avoimeen muistotilaisuuteen voi silti pyytää ilmoittautumaan myös lehdessä. Tarjoilun ja ohjelman suunnitteluun on oma opas muistotilaisuuteen.

Alatekstiin mahtuu myös kiitos. Hoitokodin tai osaston henkilökuntaa voi kiittää viimeisten kuukausien hoidosta, ja malleissa kiitos nimeää hoitopaikan. Kukkien sijaan voi toivoa lahjoitusta. Järjestö kannattaa nimetä, jolloin lukija tietää, mihin raha menee. Oma tilinumero ilmoituksessa herättää helposti kysymyksiä, koska lukija ei näe, mihin rahat käytetään. Adressi on toinen tapa ohjata muistaminen hyvään kohteeseen, ja hautajaiskukkien oppaasta näkee, mitä kukkia tilaisuuteen tuodaan.

Jos ilmoitus julkaistaan ennen hautajaisia, kiitos osanotosta voi tulla lehteen myöhemmin omana pienenä ilmoituksenaan. Joissakin lehdissä surukiitoksen voi jättää samalla kertaa kuin kuolinilmoituksen. Kiitoksen sanoja korttiin ja lehteen on omalla sivullaan, ja valmiit alatekstit ovat tämän sivun lopussa.

Miten valita värssy kuolinilmoitukseen?

Värssy on ilmoituksen ainoa kohta, jossa perhe puhuu omalla äänellään. Kaikki muu on tietoa: nimiä, päivämääriä ja paikkoja. Värssy kannattaa lukea ääneen ennen kuin sen kirjoittaa luonnokseen. Lyhyt säe toimii lehden sivulla parhaiten. Kahdesta neljään riviä mahtuu kapeaankin ilmoitukseen ja tulee luetuksi yhdellä silmäyksellä, ja jokainen rivi lisää ilmoituksen korkeutta ja hintaa.

Ensimmäinen kysymys on, kenen äänellä värssy puhuu. ”Äiti, sinä olit koti” on lapsen sanoja, ja se sopii ilmoitukseen, jonka lapset jättävät. Puolison ilmoituksessa minä-muoto tuntuu luontevalta, kun taas kolmannessa persoonassa kirjoitettu säe sopii koko suvun yhteiseen ilmoitukseen. Toinen kysymys on usko. Jos vainaja ei kuulunut kirkkoon, Jumalaa puhutteleva säe olisi ristiriidassa hänen elämänsä kanssa. Jos hän taas eli uskossaan, pelkkä luontokuva voi tuntua liian vähältä. Raamatunlauseita ja Eino Leinon runoja on omilla sivuillaan, ja virsistä kerrotaan hautajaismusiikin oppaassa. Lainatun säkeen alle voi merkitä tekijän tai lähteen, esimerkiksi virren numeron.

Persoonallisin värssy syntyy vainajan omasta elämästä. Kalastajan ilmoitukseen sopii vene, puutarhurin kylvö ja käsityöläisen verstas, ja sama kuva voi toistua merkissä. Tämän sivun värssyjä saa muokata: sanan vaihtaminen tai yhden rivin poistaminen tekee niistä perheen omia. Jos sopivaa ei löydy täältä, laajempi valikoima on muistovärssyjen sivulla, ja omat sivunsa on äidin, isän, lapsen ja ystävän muistovärssyillä.

Julkaistaanko ilmoitus ennen siunausta vai sen jälkeen?

Kuolinilmoitusta ei ole pakko julkaista, kuten Helsingin seurakuntayhtymän oppaassakin todetaan, ja vainaja on voinut itse toivoa, ettei kuolemasta ilmoiteta. Toiveet kannattaa tarkistaa ennen päätöstä. Evankelis-luterilaisen kirkon hautajaissuunnitelma-lomakkeessa kysytään juuri tätä: julkaistaanko kuolinilmoitus ja missä. Jos vainaja täytti lomakkeen, vastaus voi olla jo valmiina.

Ajoitukselle on kolme vaihtoehtoa. Ennen hautajaisia julkaistu ilmoitus kutsuu tuttavat siunaustilaisuuteen. Jälkeenpäin julkaistu kertoo kuolemasta niille, joihin yhteys on vuosien mittaan katkennut, ja antaa perheen hyvästellä rauhassa. Ylen vuonna 2017 julkaiseman jutun mukaan yhä useampi ilmoitus kertoi, että siunaus oli jo toimitettu. Kolmas vaihtoehto on jättää ilmoitus kokonaan pois. Ennakkoilmoitus on julkinen kutsu, joten jos hautajaiset halutaan pitää pieninä, ilmoitus kannattaa julkaista vasta niiden jälkeen tai kirjoittaa siihen, että siunaus toimitetaan läheisten läsnä ollessa.

Lähimmille kuolemasta kerrotaan henkilökohtaisesti ennen kuin ilmoitus ilmestyy, sillä kukaan ei toivo lukevansa sisaruksensa kuolemasta ilmoitussivulta. Tieto kulkee nykyään nopeasti myös viesteissä. Ylen jutussa vuonna 2022 väitöskirjatutkija Anniina Korpela arvioi, että tieto kuolemasta leviää nykyään sähköisiä välineitä pitkin, ja piti siksi lehtien kuolinuutisia lähinnä osana perinnettä. Samassa jutussa kerrottiin tavasta, joka tunnetaan Pohjanmaalla ja Tornion seudulla: ensin julkaistaan lyhyt kuolinuutinen ja myöhemmin varsinainen risti-ilmoitus. Tapa on alueellinen, mutta sen ajatus sopii muuallekin: ensin tieto, sitten kutsu tai kiitos.

Kuolinilmoitus lehteen, verkkoon vai molempiin

Lehden valintaa ohjaa kysymys siitä, missä vainajan tunteneet ihmiset asuvat. Kotikunnan lehden lisäksi kannattaa miettiä aiempia asuinpaikkoja ja sukulaisten kotiseutuja. Lapsuuden kotikunnan paikallislehteä lukevat koulutoverit, joiden silmiin kaupunkilehden ilmoitus ei ehkä koskaan osu. Hinta vaihtelee lehdittäin. Mediakonserni Keskisuomalaisen vuoden 2025 hinnastossa monen pienen paikallislehden palstamillimetrihinta oli maakuntalehteä selvästi pienempi, mutta kaupunkiseutujen paikallislehdissä se oli maakuntalehtien tasoa tai korkeampi. Lopullinen hinta riippuu lehdestä ja ilmoituksen koosta, joten se kannattaa tarkistaa lehden omasta hinnastosta.

Ilmoituksen voi jättää lehden verkkopalvelussa, asiakaspalvelussa tai hautaustoimiston kautta. Lehdet käyttävät vakiomalleja, ja erikoisempi toive vie enemmän aikaa. Esimerkiksi Kaleva Median lehdissä vakiomallin jättöaika oli marraskuussa 2026 edellinen arkipäivä kello 10, ja vakiomallista poikkeava ilmoitus piti jättää kolme arkipäivää aiemmin. Kaikki lehdet eivät ilmesty joka päivä, joten julkaisupäivää valitessa kannattaa katsoa myös ilmestymispäivät. Vedos kannattaa aina tarkistaa. Se on viimeinen hetki huomata väärin kirjoitettu nimi tai puuttuva lapsenlapsi.

Lehti-ilmoituksen rinnalla tai sijaan ilmoituksen voi julkaista verkossa: lehden verkkopalvelussa, verkon muistopalvelussa tai hautaustoimiston muistosivulla. Myös sosiaalinen media on vaihtoehto. Verkkoilmoitus tavoittaa kaukana asuvat, ja sen voi jakaa linkkinä, kun taas lehti tavoittaa ne, jotka eivät seuraa somea. Muistosivulle voi mahtua enemmän kuin lehden palstalle, joten elämäntarina ja valokuvat sopivat sinne paremmin kuin itse ilmoitukseen.

Värssyt äidin kuolinilmoitukseen

Arjen käsistä ja kotiovelta pitkän elämän iltaan. Lyhimmät mahtuvat pieneenkin ilmoitukseen, ja äidin voi vaihtaa mummoksi, jos ilmoituksen jättävät lapset ja lastenlapset yhdessä.

Äidin kädet

Sinun käsissäsi taikina nousi ja polven haava parani puhaltamalla. Nyt kätesi saavat levätä, äiti. Kaikki, mitä ne tekivät, jatkuu meissä.

Kotitalon ikkuna

Kun kuljen kotitalon ohi, odotan yhä, että ikkuna aukeaa ja huudat meidät syömään.

Kylväjä

Kylvit joka kevät penkit täyteen ja meihin uskoa omiin voimiin. Sato kasvaa, vaikka kylväjä on poissa.

Koti

Äiti, sinä olit koti, ja koti kulkee mukanamme.

Pitkän päivän jälkeen

Pitkän päivän jälkeen ilta tuli lempeästi, ja sinä sait nukahtaa niiden keskelle, joita rakastit.

Värssyt isän kuolinilmoitukseen

Verstas, vene, sauna ja neuvot, joita isä toisti. Konkreettinen kuva toimii, kun se on tuttu niille, jotka ilmoituksen lukevat.

Verstas

Verstaan ovi on kiinni ja työkalut paikoillaan. Sinä opetit, että rikki mennyt korjataan. Sitä opettelemme nyt ilman sinua.

Isän vene

Vene on käännetty talveksi rannan koivun alle. Keväällä joku meistä työntää sen vesille.

Isän neuvot

”Aja varovasti, soita, kun olet perillä.” Ne neuvot kuulen joka matkalla. Nyt soitamme toisillemme, isä, ja puhumme sinusta.

Vähin sanoin

Puhuit vähän ja teit paljon. Tekosi puhuvat puolestasi.

Ylälaude

Lämmitämme lauantaina saunan ja jätämme ylälauteelle tilaa, niin kuin sinulle aina jätettiin.

Värssyt puolison kuolinilmoitukseen

Minä-muotoisia säkeitä yhteisestä arjesta. Ne sopivat ilmoitukseen, jonka leski jättää omissa nimissään tai yhdessä lasten kanssa.

Kaksi kuppia

Keitän yhä kaksi kuppia ennen kuin muistan.

Kaikki sanomatta

Koko yhteisen elämän juttelimme emmekä silti ehtineet sanoa kaikkea. Loput sanon sinulle hiljaa niin kauan kuin elän.

Tavallinen tiistai

Tavallinen tiistai sinun kanssasi oli hyvä päivä. Niitä päiviä ikävöin eniten.

Meidän laulumme

Radiossa soi meidän laulumme. Tanssin sen keittiössä yksin ja tiedän, että olisit tanssinut kanssani.

Sinun puolesi

Sinun puolesi sängystä on yhä sinun.

Värssyt mummolle ja papalle

Lastenlasten äänellä kirjoitettuja säkeitä. Ne sopivat koko ilmoituksen värssyksi tai lastenlasten omaksi osuudeksi omistusrivin alle. Mummon voi vaihtaa mummiksi ja papan ukiksi tai vaariksi.

Mummon syli

Mummo, sinun syliisi mahtui aina yksi lisää. Siitä sylistä opimme, että tilaa riittää kaikille.

Papan tasku

Papan taskusta löytyi aina karamelli. Vielä useammin papalta löytyi aikaa.

Siitä, mihin jäit

Kävit läpi jälleenrakennuksen vuodet ja näit meidät kaikki kasvavan. Me jatkamme siitä, mihin jäit.

Korttipelit

Mummon kanssa pelattiin korttia, ja hän antoi meidän voittaa. Vasta isoina ymmärsimme miksi.

Viimeinen satu

Rakas pappa, kiitos kaikista saduista. Viimeisen kerromme me.

Värssyt sisarukselle, tädille ja ystävälle

Kun ilmoituksen jättävät sisarukset, sisarusten lapset tai ystävät. Veljen voi vaihtaa siskoksi ja tädin enoksi tai sedäksi.

Sama keinu

Kasvoimme samassa pihassa ja riitelimme samasta keinusta. Koko elämän olit veljeni, ja sitä olet yhä.

Isosisko

Sinä olit isosisko, joka kulki edellä: kouluun, töihin, aikuiseksi. Tämänkin tien kuljit ensimmäisenä.

Nauru

Ystävä, jonka kanssa nauroin, kunnes vatsaan sattui. Nyt sattuu toisella tavalla.

Tädille tai enolle

Sinulla ei ollut omia lapsia, mutta meitä oli monta, ja jokainen meistä oli vähän sinun.

Uskonnolliset värssyt kuolinilmoitukseen

Omia säkeitä Jumalan rauhasta, kotiinpaluusta ja jälleennäkemisen toivosta. Ne sopivat ristin alle ja ilmoitukseen, jossa usko oli osa vainajan elämää. Raamatunlauseet ovat omalla sivullaan, ja virsistä kerrotaan hautajaismusiikin oppaassa.

Herran käsissä

Herran käsiin annamme sinut. Niistä käsistä ei kukaan putoa.

Kotiovi

Matka on kuljettu, ja kotiovi on auki. Siellä sinua jo odotettiin.

Odotus

Jumalan rauhaan saattelemme sinut ja odotamme päivää, jolloin näemme jälleen.

Iltarukous

Iltarukouksen opimme sinulta. Tänä iltana se kiittää Jumalaa sinusta.

Aamu

Hän uskoi aamuun, joka ei pääty. Siihen aamuun hän nyt heräsi.

Ei-uskonnolliset värssyt kuolinilmoitukseen

Luontokuvia ja muistoja ilman uskonnollista viittausta. Ne sopivat kirkkoon kuulumattomalle, luontokuvan alle ja perheelle, jossa uskotaan eri tavoin.

Syyslehti

Lehti irtosi oksasta syksyn hiljaisena päivänä ja laskeutui maahan, joka sen kasvatti.

Aalto

Aalto palasi mereen, josta se kerran nousi.

Auringonlasku

Aurinko laski puiden taakse niin kuin sinä lähdit: hiljaa ja valoa jättäen.

Tarinat

Sinusta kerrotut jutut kiertävät pöydästä toiseen ja paranevat joka kerralla. Sinä olisit korjannut yksityiskohdat.

Joutsenet

Joutsenet nousivat järveltä ja veivät kesän mukanaan. Me jäimme rantaan katsomaan.

Kun kuolema tuli liian aikaisin

Nuoren tai äkillisesti kuolleen ihmisen ilmoitukseen. Näissä ei puhuta pitkästä elämästä eikä ansaitusta levosta, ja kaikki sopivat myös ilmoitukseen ilman ristiä.

Meidän aamumme

Sinä olit meidän aamumme, emmekä osanneet odottaa iltaa näin pian.

Vilkutus

Lähtiessäsi vilkutit pihalta. Vilkutamme vieläkin takaisin.

Kiire

Sinulla oli aina kiire seuraavaan paikkaan. Tällä kertaa emme pysyneet perässä.

Kitara

Kitara on nyt pikkuveljellä. Hän osaa kolme sointua, ja ne kaikki opetit sinä.

Kuvissa

Kaikissa kuvissa olet nuori, ja sellaisena jäät meihin.

Malli-ilmoitus kopioitavaksi

Kolme mallia keksityillä nimillä. Ensimmäinen on iäkkään äidin ilmoitus siunauksen jälkeen. Toisessa uusperheen isän ilmoitus on kutsu siunaukseen: Leena on avopuoliso, Tuomas ja Iida vainajan lapset, Laura avopuolison tytär ja Eeva vainajan sisar. Kolmas on nuoren ihmisen ilmoitus, jossa vanhemmat ovat ensimmäisinä. Lehti taittaa tekstin vakiomalliinsa ja sisentää lastenlasten nimet vanhempiensa alle. Merkin valitset lehden valikoimasta, ja [värssy]-kohtaan voit kopioida säkeen yltä.

Rakkaamme Aili Marjatta KOSKINEN o.s. Lehtonen s. 14.3.1938 Viipuri k. 2.11.2026 Lahti [värssy] Kiittäen ja kaivaten Pertti Hannu ja Riitta Emma, Joonas Sari ja Mikko Aino sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme [hoitokodin nimi, esim. Kotirannan] henkilökuntaa hyvästä hoidosta.

Rakas Juha Petteri NIEMINEN s. 9.6.1961 Kuopio k. 28.10.2026 Kuopio [värssy] Kaivaten Leena Tuomas Iida ja Ville Laura ja Antti Eeva ja Markku perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan [kirkossa tai kappelissa] [viikonpäivänä ja päivämääränä] klo [aika], minkä jälkeen muistotilaisuus [paikassa]. Kukkien sijaan toivomme lahjoitusta [järjestölle]: [keräystili tai verkkosivu].

Rakas poikamme ja veljemme Eetu Johannes SALMINEN s. 3.2.2001 Oulu k. 30.10.2026 Oulu [värssy] Ikuisesti kaivaten Marja ja Jari Ella Kaisa ja Pentti Raili sukulaiset ja ystävät Hautajaiset on pidetty läheisten kesken. Kiitos osanotostanne.

Otsikko- ja kaipausrivejä

Otsikko tulee merkin alle ennen vainajan nimeä, kaipausrivi omaisten luettelon yläpuolelle. Kumpaankin kohtaan valitaan yksi.

Rakkaamme

Rakas puolisoni, äitimme ja mummomme

Isämme, appemme ja pappamme

Rakas siskomme ja tätimme

Kaivaten

Rakkaudella muistaen

Kiittäen ja kaivaten

Lämmöllä muistaen ja kaivaten

Jälleennäkemisen toivossa

Ikävöiden ja kaikesta kiittäen

Alatekstit: kutsu, siunaustieto ja kiitos

Alateksti tulee ilmoituksen loppuun. Täydennä hakasulkeissa olevat kohdat. Ensimmäinen kutsuu siunaukseen, muut sopivat ilmoitukseen, kun tilaisuus on pieni tai jo pidetty.

Lämpimästi tervetuloa siunaustilaisuuteen [kirkossa tai kappelissa] [viikonpäivänä ja päivämääränä] klo [aika] ja sen jälkeen muistotilaisuuteen [paikassa].

Siunaus toimitetaan läheisten läsnä ollessa.

Siunattu hiljaisuudessa läheisten kesken. Kiitos kaikille, jotka muistitte.

Uurna lasketaan myöhemmin läheisten kesken [hautausmaan nimi] hautausmaalle.

Lämmin kiitos [hoitopaikan] henkilökunnalle, joka hoiti häntä viimeiset kuukaudet.

Kukkien sijaan voi muistaa [järjestöä]: [keräystili tai verkkosivu].

Hautajaiset on pidetty. Lämpimät kiitokset osanotosta ja kaikesta avusta näinä päivinä.

Usein kysyttyä

Paljonko kuolinilmoitus maksaa?

Hinta määräytyy ilmoituksen koosta palstamillimetreinä, lehdestä ja ilmestymispäivästä. Turun Sanomien vuoden 2026 hinnastossa sunnuntain palstamillimetri on kalliimpi kuin arkipäivän, ja pienin mahdollinen ilmoituskoko vaihtelee lehdittäin. Pitkä omaisten luettelo ja monirivinen värssy kasvattavat ilmoituksen korkeutta ja siten hintaa. Tarkan hinnan kertoo lehden ilmoituspalvelu tai hautaustoimisto ennen tilausta.

Kuka maksaa kuolinilmoituksen?

Kuolinilmoitus maksetaan tavallisesti kuolinpesän varoista samoin kuin muut hautajaiskulut. Näin kertovat esimerkiksi eHautaus ja Solace. Jos työpaikka tai yhdistys julkaisee oman ilmoituksensa, se tilaa ilmoituksen erikseen.

Voiko kuolinilmoituksen tehdä itse ilman hautaustoimistoa?

Voi. Ilmoituksen voi jättää suoraan lehden verkkopalvelussa tai asiakaspalvelussa. Kaleva Media pyytää ilmoituksen tietojen lisäksi ilmoittajan tai kuolinpesän vastuuhenkilön yhteystiedot ja henkilötunnuksen. Mediakonserni Keskisuomalaisen vuoden 2025 hinnastossa asiakaspalvelussa tehdystä ilmoituksesta veloitettiin valmistusmaksu, verkkopalvelussa tehdystä ei. Hautaustoimisto hoitaa ilmoituksen pyydettäessä muiden järjestelyjen ohessa.

Mistä näkee kuolinilmoitukset?

Paikallis- ja maakuntalehtien ilmoitussivuilta ja lehtien verkkopalveluista. Esimerkiksi Kaleva kokoaa kuolinilmoitukset verkkoon sunnuntaisin. Ilmoituksia julkaistaan myös kuolinilmoitukset.fi-sivustolla, Suomen Hautaustoimistojen Liiton ylläpitämässä muistollesi.fi-palvelussa ja hautaustoimistojen muistosivuilla.

Mikä ero on kuolinilmoituksella ja muistokirjoituksella?

Kuolinilmoitus kertoo kuolemasta, omaisista ja hautajaisista lyhyesti ja vakiintuneessa muodossa. Muistokirjoitus eli nekrologi on vapaamuotoinen teksti vainajan elämästä: työstä, harrastuksista ja siitä, millainen ihminen hän oli. Siinä on tilaa elämäntarinalle, jolle kuolinilmoituksessa ei ole paikkaa.

Lisää aiheesta

Lähteet