Itsenäisyyspäivä on sunnuntaina 6.12.2026, ja Suomi täyttää 109 vuotta. Liputus alkaa kello 8 ja päättyy kello 20. Illalla moni sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää, tavallisesti kello 18, ja katsoo Linnan juhlat televisiosta. Täältä löydät perinteiden taustat, liputusohjeen, menuideat, askartelut lapsille ja valmiit toivotukset.
Päivitetty · Itsenäisyyspäivä on su 6.12.2026
Itsenäisyyspäivän aamuna kello kahdeksan taloyhtiön pihalla nousee lippu salkoon. Joulukuun valoa on vähän, ja jo iltapäivällä on hämärää. Kuuden aikaan ikkunoihin alkaa syttyä kynttilöitä, kaksi kuhunkin, ja kadulta katsoen koko talo näyttää sopineen asiasta yhdessä. Virallista sääntöä ei ole, ja silti tapa toistuu ikkunasta toiseen.
Päivä on samaan aikaan juhla ja muistopäivä. Aamulla seurataan lipunnostoa, moni vie kynttilän sankarihaudalle, ja illalla juhlitaan kotona, usein Linnan juhlia katsellen. Kokosimme alle, mistä päivä ja sen tavat ovat peräisin, miten liputetaan ja kynttilät poltetaan turvallisesti, mitä päivän ohjelmaan kuuluu ja millä juhlaa voi viettää kotona menusta lasten askarteluihin.
Itsenäisyyspäivän tarina alkaa joulukuun alusta vuonna 1917. Senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle 4. joulukuuta, ja eduskunta hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin, 6. joulukuuta 1917. Suomi laskee itsenäisyytensä eduskunnan päätöksen päivästä, ja siksi juhlaa vietetään kuudentena eikä neljäntenä päivänä.
Suomi laskee itsenäisyytensä eduskunnan päätöksen päivästä, 6. joulukuuta 1917.
Juhlapäiväksi 6. joulukuuta tuli vuonna 1919, kun valtioneuvosto päätti siitä. Vuoden 1937 laki vahvisti päivän yleiseksi juhla- ja vapaapäiväksi. Toisin kuin kirkolliset pyhät, itsenäisyyspäivä on säädetty vapaapäiväksi omalla lailla. Kun päivä osuu arkipäivälle, sen palkallisuudesta ja korvauksista sovitaan alan työehtosopimuksessa.
Vuonna 2026 Suomi täyttää 109 vuotta. Itsenäisyyspäivä on sunnuntai, joka on samalla toinen adventtisunnuntai, joten ylimääräistä arkivapaata ei tänä vuonna tule. Lippu on salossa kello 8–20, ja kynttilät sytytetään ikkunalle tavallisesti kello 18.
Ikkunakynttilät ovat itsenäistä Suomea vanhempi tapa. Kynttilöitä poltettiin Suomessa ikkunoilla jo 1700-luvulla hallitsijoiden juhlapäivinä. Sortovuosina niistä tuli mielenilmaus, kun valoilla osoitettiin mieltä Runebergin päivänä. Kun 6. joulukuuta tuli juhlapäiväksi vuonna 1919, kynttilät siirtyivät myös sille päivälle.
Ikkunakynttilät ovat itsenäistä Suomea vanhempi tapa.
Tuttu kellonaika on peräisin vuodelta 1927. Silloin Itsenäisyyden Liitto ehdotti, että kynttilät poltettaisiin kello 18–21, ja monessa kodissa ne sytytetään yhä kuudelta. Virallista kellonaikaa ei kuitenkaan ole, joten kynttilät voi sytyttää silloin, kun itse haluaa.
Siihen, miksi kynttilöitä on juuri kaksi, ei ole yhtä selitystä. Kahden kynttilän on sanottu tarkoittavan kotia ja isänmaata. Tunnetun tarinan mukaan kynttilät olisivat näyttäneet jääkäreille turvallisen talon, mutta tutkijat pitävät selitystä epävarmana. Arkisempi syy voi löytyä ikkunoista itsestään: kaksi kynttilää sopi hyvin vanhanmallisiin ikkunoihin.
Väriä ei ole määrätty. Sinivalkoiset kynttilät ovat suosittuja, mutta valkoiset tai muunväriset käyvät yhtä hyvin. Kynttilä kuuluu myös päivän muistamiseen: moni vie itsenäisyyspäivänä kynttilän sankarihaudalle tai muistomerkille. Tavan voi tehdä lasten kanssa ja kertoa samalla, miksi päivää juhlitaan.
Pihalle sytytettävä ulkotuli tarvitsee palamattoman alustan, esimerkiksi tukevan lumikasan. Pelastusalan ohjeiden mukaan se sijoitetaan vähintään kolmen metrin päähän kulkuväylästä ja koosta riippuen 3–10 metrin päähän rakennuksesta. Parvekkeelle tai katoksen alle ulkotulta ei laiteta.
Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Valtion virastojen on liputettava, ja kaikki muutkin saavat nostaa lipun salkoon. Liputus alkaa aamulla kello 8 samalla tavalla kuin muinakin liputuspäivinä.
Illalla itsenäisyyspäivä poikkeaa muista talven liputuspäivistä. Talvella lippu lasketaan tavallisesti auringon laskiessa, mutta itsenäisyyspäivänä se saa olla salossa iltaan asti, ja se lasketaan kello 20. Lippu on siis yhä ylhäällä, kun ikkunoissa jo palavat kynttilät.
Omaa salkoa ei tarvita. Monet taloyhtiöt nostavat lipun yhteiseen salkoon, ja kerrostalossa parvekkeelle voi kiinnittää pienen lipun. Juhlapöytään sopivat pöytäliput.
Aamun perinteinen lipunnostotilaisuus järjestetään Helsingin Tähtitorninvuorella. Yle on viime vuosina lähettänyt sen suorana, joten lipunnoston voi katsoa kotoa aamukahvin kanssa.
Juhlapäivällä on vakiintunut kulku aamun lipunnostosta illan vastaanottoon, ja kaiken voi seurata kotoa. Keskipäivällä televisio näyttää Helsingin tuomiokirkon ekumeenisen jumalanpalveluksen.
Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati järjestetään joka vuosi eri paikkakunnalla. Vuonna 2025 paraati pidettiin Kouvolassa. Puolustusvoimat kertoo vuoden paraatipaikkakunnan ja aikataulun etukäteen, ja Yle näyttää paraatin yleensä suorana.
Monelle päivään kuuluu myös elokuva. Edvin Laineen Tuntematon sotilas vuodelta 1955 on itsenäisyyspäivän tuttu ohjelma, ja vuonna 2024 Yle näytti sen Yle Teemalla keskipäivällä. Vuoden 2026 ohjelmatiedot julkaistaan lähempänä juhlaa.
Lapsilla on oma juhlansa. Valtioneuvosto on vuodesta 2017 lähtien järjestänyt joulukuun alussa lasten itsenäisyyspäivän juhlan, johon kutsutaan kaksi lasta jokaisesta kunnasta. Juhlaa voi katsoa suorana Yle Areenasta.
Illalla opiskelijat kulkevat soihtujen kanssa monissa yliopistokaupungeissa. Päivän kohokohta on tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota miljoonat katsovat televisiosta. Aikataulu, pukukoodi ja ideat omaan juhlailtaan löytyvät Linnan juhlien sivulta.
Itsenäisyyspäivää ei tarvitse juhlia suurin menoin. Kaikkien ei tarvitse katsoa paraatia tai Linnan juhlia, ja kaksi kynttilää ikkunalla ja hyvä illallinen riittävät juhlaksi. Moni viettää päivän rauhassa kotona, ulkoillen tai läheisten kanssa.
Kaksi kynttilää ikkunalla ja hyvä illallinen riittävät juhlaksi.
Päivä on vapaa, joten aamupäivä sopii kävelyyn, hiihtolenkkiin tai pulkkamäkeen. Kun palaatte sisälle, on hyvä hetki lämpimälle kaakaolle ja kynttilöiden sytyttämiselle. Samalla voi kertoa lapselle, mitä juhlitaan. Pienelle riittää, että Suomella on tänään syntymäpäivä. Isomman kanssa voi jutella siitä, mitä vapaus tarkoittaa ja miksi lippu nostetaan salkoon.
Itsenäisyyspäivä on myös hyvä syy soittaa isovanhemmalle, vanhalle sukulaiselle tai veteraanille. Moni kertoo mielellään, miten päivää vietettiin ennen. Kuuntele ja kysy lisää. Jos sanat korttiin tai viestiin eivät tule itsestään, valmiista toivotuksista löytyy apua.
Yksin vietetystä päivästä voi tehdä omanlaisensa. Sytytä kynttilät, laita hyvää ruokaa ja katso juhlat silloin, kun itseä huvittaa. Monessa kaupungissa on avoimia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia, konsertteja ja soihtukulkueita, joihin voi mennä yksinkin.
Toiset kutsuvat ystäviä katsomaan Linnan juhlia. Kättely ovella, bingo ja pieni purtava tekevät illasta juhlavan ilman suurta vaivaa. Valmiit bingokortit ja kutsutekstit löytyvät kotijuhlan ohjeista.
Askartelu on hyvä tapa kertoa lapselle, mitä päivä tarkoittaa. Kun lapsi leikkaa ja liimaa oman lippunsa, juhla saa konkreettisen muodon. Nämä työt onnistuvat kotoa löytyvillä tarvikkeilla, myös päiväkodissa ja koulussa.
Lyhtypurkki ikkunalle. Lasipurkki, sinistä silkkipaperia ja LED-kynttilä riittävät. Valmis lyhty sopii ikkunalle aikuisten kynttilöiden viereen, ja ohje on alempana.
Lippuviiri. Paperisista lipuista tehty viiri ripustetaan juhlapöydän yläpuolelle. Senkin ohje löytyy alempaa.
Siniristilippu väreillä. Pienimmille riittää, että he värittävät valmiiksi piirretyn lipun. Isommat voivat mitata ristin itse viivoittimella.
Sininen lumihiutale. Paperi taitetaan kolmioksi, reunoihin leikataan kuvioita ja lopuksi paperi avataan. Siniset ja valkoiset hiutaleet sopivat ikkunaan kynttilöiden viereen.
Kortti mummolle tai papalle. Lapsi piirtää korttiin lipun tai kynttilät ja kirjoittaa ”Hyvää itsenäisyyspäivää”. Jos kortti kaipaa pidempää tekstiä, valmiita löytyy toivotussivulta.
Kaksi askartelua lasten kanssa ja yksi jälkiruoka, joka ei tarvitse uunia.
Tarvikkeet: lasipurkki, sinistä ja valkoista silkkipaperia, askarteluliimaa tai decoupage-liimaa, sivellin, LED-kynttilä
Tarvikkeet: valkoista paperia, sininen tussi tai sinistä paperia, sakset, viivoitin, narua, teippiä
Tarvikkeet: 200 g digestive-keksejä, 75 g voita, 400 g maustamatonta tuorejuustoa, 2 dl vispikermaa, 1 dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria, 1 sitruunan mehu, 3 dl mustikoita, irtopohjavuoka
Kopioi tervehdys viestiin tai korttiin. Lisää toivotuksia ja isänmaallisia runoja löydät toivotussivulta.
Hyvää itsenäisyyspäivää! Kiitos, että saamme elää vapaassa maassa.
Hyvää 109. syntymäpäivää, Suomi! Kynttilät palavat tänään meilläkin.
Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle ja perheellesi. Pidetään huolta toisistamme ja tästä maasta.
Kaksi kynttilää ikkunalla ja lämmin ajatus sinulle. Hyvää itsenäisyyspäivää!
Hyvää itsenäisyyspäivää! Muistetaan tänään niitä, jotka rakensivat tämän maan meille.
Sinivalkoista ja rauhallista itsenäisyyspäivää. Nautitaan juhlasta ja toisistamme.
Suomi täyttää 6.12.2026 109 vuotta. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917, joten vuosi 2026 on itsenäisyyden 109. vuosipäivä. Viralliseksi juhlapäiväksi 6. joulukuuta tuli vuonna 1919.
Yleensä kello 18. Virallista sääntöä ei ole. Vuonna 1927 Itsenäisyyden Liitto ehdotti kynttilöiden polttamista kello 18–21, ja sama aika on monessa kodissa yhä käytössä.
Yhtä selitystä ei ole. Kahden kynttilän on sanottu tarkoittavan kotia ja isänmaata. Tarina jääkäreille merkitystä turvallisesta talosta on tunnettu mutta epävarma. Käytännön syy voi olla se, että kaksi kynttilää sopi hyvin vanhanmallisiin ikkunoihin.
Kello 20. Lippu nostetaan aamulla kello 8. Muina talven liputuspäivinä lippu lasketaan auringon laskiessa, mutta itsenäisyyspäivänä se saa olla salossa iltakahdeksaan.
On. Itsenäisyyspäivä on lailla säädetty yleinen juhla- ja vapaapäivä, mutta se ei ole kirkollinen pyhäpäivä. Kun päivä osuu arkipäivälle, sen palkallisuudesta ja korvauksista sovitaan alan työehtosopimuksessa. Vuonna 2026 itsenäisyyspäivä on sunnuntai, joten ylimääräistä arkivapaata ei tule.
Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle 4.12.1917, ja eduskunta hyväksyi sen 6.12.1917. Itsenäisyyspäivää vietetään eduskunnan päätöksen päivänä.
Pienellä. Juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella, kuten joulu ja juhannus. Lauseen alussa sana kirjoitetaan tietysti isolla: ”Hyvää itsenäisyyspäivää!”
Perinteistä menua ei ole, mutta pöytään valitaan usein kotimaista: graavilohta, sienisalaattia, poronkäristystä tai uunilohta ja jälkiruoaksi mustikkaa ja kermaa. Menuideat löydät tältä sivulta.
Ei saa. Palavaa kynttilää ei jätetä valvomatta, joten sammuta kynttilät ennen kuin menet nukkumaan tai lähdet kotoa. Jos haluat valon ikkunaan koko yöksi, valitse LED-kynttilät. Niitä voi käyttää ikkunalla aivan yhtä hyvin kuin oikeita kynttilöitä.
Moni ruokakauppa on auki, mutta aukioloajat ovat usein tavallista lyhyemmät. Kaupat päättävät pyhäpäivien aukiolosta itse, ja Alko ilmoittaa juhlapyhien aukioloajat verkkosivuillaan. Tarkista sekä oman kaupan että Alkon ajat ennen lähtöä.
Askarrelkaa lyhty tai lippuviiri, sytyttäkää kynttilät yhdessä ja tehkää sinivalkoinen jälkiruoka. Ulkoilu, kynttilän vieminen sankarihaudalle ja oma pieni tanssiaishetki Linnan juhlien aikaan sopivat myös. Ohjeet askarteluihin löydät tältä sivulta.
Finnish Independence Day tai Independence Day of Finland. Tervehdys kuuluu englanniksi ”Happy Independence Day, Finland!” ja ruotsiksi ”Glad självständighetsdag!”. Lisää tervehdyksiä eri kielillä löydät toivotussivulta.