Jumalan siunaus
Jumala siunatkoon sinua tällä uudella taipaleella. Hän kulkee rinnallasi joka askeleella. Onnea rippijuhlaan!
Rippijuhlat 2026
konfirmaation opas ja onnitteluresurssit
Kaikki mitä rippijuhlien järjestämiseen ja vieraaksi saapumiseen tarvitset: kutsu, ohjelma, pukeutuminen, tarjoilu, lahjat, onnittelut, runot, puhe ja kiitoskortit.
Päivitetty
Mitä rippijuhlat ovat?
Rippijuhlat on suomalainen perhejuhla, jota vietetään heti konfirmaation jälkeen. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa kasteenlupauksensa jumalanpalveluksessa, ja jumalanpalveluksen jälkeen lähisuku ja kummit kokoontuvat juhlimaan yleensä 15–40 hengen kokoonpanossa. Noin 73 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta osallistuu rippikouluun (Kirkon tilastot 2024). Juhlat pidetään tyypillisesti toukokuun lopusta kesäkuun puoleenväliin. Ei-kirkollinen vaihtoehto on Prometheus-leiri, jonka osallistujamäärä kasvoi 2025 ennätykselliseksi yli 1160 nuoreen (Yle 2025) — lahjaetiketti ja juhlakäytäntö ovat pääosin samat.
Rippijuhlasisältö
Suosituimmat rippijuhlatekstit
Nuoren tie
Pieni lapsi olit eilen vielä, nyt seisot aikuisuuden portilla. Katson sinua ja näen, kuinka kauniisti olet kasvanut.
Maailma on suuri ja avara, mutta sinä olet valmis. Kulje rohkeasti eteenpäin – me olemme aina tukenasi.
Kummin sanat
Rakas kummilapsi, sinun kasvuasi on ollut ilo seurata. Olen ylpeä sinusta! Onnea rippijuhlaan!
Uskon polku
Uskon polku on pitkä ja mutkikas, mutta koskaan et kulje sitä yksin. Hän, joka loi sinut, tuntee sinut ja rakastaa sinua ehdoitta.
Tänään vahvistat lupauksesi, mutta lupaus on molemminpuolinen. Jumala on uskollinen sinulle – nyt ja aina, ikuisesti.
Uusi luku
Edessäsi avautuu uusi luku elämässä. Tartu rohkeasti jokaiseen mahdollisuuteen. Paljon onnea rippijuhlaan!
Rippijuhlien opas — kaikki perusteet yhdessä
Rippijuhlien järjestäminen jaetaan yleensä kolmeen osaan: ennen juhlia (kutsu, pukeutuminen, ruoka), juhlapäivänä (konfirmaatio, ohjelma, puheet) ja juhlien jälkeen (kiitoskortit lahjan antajille). Alta löydät lyhyet yleisvastaukset ja linkit tarkempiin oppaisiin.
Milloin rippijuhlat pidetään?
Kevätrippikoulujen konfirmaatio ajoittuu Suomessa tyypillisesti toukokuun kolmannesta sunnuntaista kesäkuun puoleenväliin. Talvirippikoulujen konfirmaatio pidetään joulukuussa tai helmi–maaliskuussa. Juhlat jatkuvat perinteisesti suoraan kirkosta perheen ja kummien seurassa — aikataulu on usein klo 12–16 tai 14–18. Isot kaupunkiseurakunnat käyttävät useita konfirmaatiopäiviä peräkkäin toukokuussa ja kesäkuussa.
Ketä rippijuhliin kutsutaan?
Tyypillinen vieraslista kattaa lähisuvun (isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut), kummit puolisoineen ja perheen läheisimmät ystävät. Nuori voi kutsua myös muutaman oman ystävän tai riparikaverin. Kutsuttavien määrä on yleensä 15–40 henkilöä — isommat juhlat järjestetään lähes poikkeuksetta sukuun ja kummeihin. Kutsu lähetetään 4–6 viikkoa ennen juhlia, ja vastaus pyydetään 1–2 viikkoa ennen. Katso kutsutekstit ja kutsu-etiketti.
Pukeutuminen ja tarjoilu lyhyesti
Konfirmoitava pukee kirkossa alban, seurakunnan lainaaman valkoisen rippipuvun. Alban alle valitaan juhla-asu: tytöille vaalea mekko (valkoinen, beige, pastelli), pojille tumma puku valkoisella paidalla. Vieraat pukeutuvat siisteihin juhla-asuihin — morsiusvalkoista vältetään. Tarkempi pukukoodi.
Tarjoilu on useimmiten seisova buffet: kahvi ja täytekakku, pullat, suolaiset piirakat, salaatit, voileipiä ja mansikkakakku kesälle. Varaa ruokaa noin 1,5 annosta per vieras ja kakkua 80–120 g per vieras. Alkoholia tarjotaan vain aikuisille. Menu-ideat ja annoslaskuri.
Lahjat ja rahasumma
Rippilahjaksi annetaan nykyisin tyypillisesti 50–100 €. Kummit ja isovanhemmat antavat usein 50–200 €. Danske Bankin 2021 YouGov-kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaisista antaa rippilahjaksi rahaa, ja keskiarvo lapsenlapselle on 140 €. Perinteinen esinelahja on rippiristi (kummilta), mutta moderni vaihtoehto on merkityksellinen koru, elämys tai rahasto-osuus nuoren tulevaisuuteen. Kymmenen lahjakategoriaa ja summataulukko.
Onnittelut, runot ja puheet
Rippikorttiin kirjoitetaan yleensä lyhyt onnittelu, raamatunlause, runo tai henkilökohtainen toivotus. Kummin ja isovanhempien kortit ovat henkilökohtaisempia ja sisältävät usein elämänohjeen. Juhlapuheessa puhuja on yleensä vanhempi tai kummi — puhe on 2–5 minuuttia pitkä, lämmin ja anekdoottia käyttävä. Onnittelutekstit · Runot (Tabermann ja muut) · Puheen rakenne· Elämänohjeita rippilapselle.
Juhlien jälkeen — kiitoskortit
Lahjan antajille kiitetään yleensä 1–2 viikon sisällä juhlista joko paperilla tai sähköisellä kiitoskortilla. Teksti on lyhyt, henkilökohtainen ja mainitsee, mihin lahja käytetään tai miten sitä arvostetaan. Valmiit kiitoskorttitekstit.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä rippijuhlat ovat?
Rippijuhlat on suomalainen perhejuhla, jota vietetään heti konfirmaation jälkeen. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa kasteenlupauksensa jumalanpalveluksessa, ja jumalanpalveluksen jälkeen suku ja läheiset ystävät kokoontuvat juhlimaan. Rippijuhlat merkitsevät suomalaisessa kulttuurissa nuoren siirtymistä kohti aikuisuutta. Noin 73 prosenttia 15-vuotiaista ikäluokasta osallistuu rippikouluun (Kirkon tilastot 2024).
Milloin rippijuhlat pidetään?
Rippijuhlat pidetään yleensä konfirmaatiosunnuntaina, toukokuun lopusta kesäkuun puoleenväliin. Kaupunkiseurakunnissa konfirmaatio pidetään yleensä lauantaisin tai sunnuntaisin, ja juhlat jatkuvat suoraan kirkosta. Talvirippikoulujen konfirmaatio osuu joulukuuhun tai helmikuuhun, jolloin juhlia vietetään usein sisätiloissa pienemmässä porukassa.
Ketä rippijuhliin kutsutaan?
Tyypillisesti kutsutaan lähin suku (isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut), kummit puolisoineen ja perheen läheisimmät ystävät. Nuori voi myös kutsua omia riparikavereitaan tai kouluystäviä. Kutsuttavien määrä on yleensä 15–40 henkilöä. Kutsu lähetetään 4–6 viikkoa ennen juhlia.
Paljonko rahaa rippilahjaksi annetaan?
Rippilahjaksi annetaan nykyisin tyypillisesti 50–100 euroa. Kummit ja isovanhemmat antavat usein 50–200 euroa. Danske Bankin 2021 YouGov-kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaisista antaa rippilahjaksi rahaa, ja keskiarvo lapsenlapselle on 140 euroa. Vanha 20 euron taso on siirtynyt 50 euroon inflaation myötä 2024–2026.
Mitä kirjoittaa rippikorttiin?
Rippikorttiin voi kirjoittaa lyhyen onnittelun, raamatunlauseen, runon tai henkilökohtaisen toivotuksen. Uskonnolliset tekstit (siunaus, Herra olkoon kanssasi) sopivat perinteisiin juhliin. Yleisempiin onnitteluihin käyvät elämänohjeet ja lämpimät sanat nuoren tulevasta aikuisuudesta. Kummin ja isovanhempien kortit ovat usein pidempiä ja henkilökohtaisempia.
Mitä rippijuhlissa tarjotaan?
Rippijuhlatarjoilu on yleensä buffetpöytä, jossa on suolaisia ja makeita. Klassinen menu: täytekakku, pullat, suolaiset piirakat, salaatit, lohi- tai kinkkuvoileipiä, hedelmiä ja kahvia. Juomiksi tarjotaan kahvia, teetä, mehuja ja kuohuviiniä aikuisille. Alkoholia ei tarjota alaikäisille. Varaa ruokaa noin 1,5 annosta per vieras, ja kakkua 80–120 g per vieras.
Miten rippijuhliin pukeudutaan?
Konfirmoitava pukee kirkossa alban (valkoinen rippipuku), jonka seurakunta lainaa — alban alle pukeudutaan usein juhla-asuun. Tytöille suosittuja ovat valkoinen, beige tai vaalea mekko; pojille tumma puku valkoisella paidalla. Vieraat pukeutuvat siisteihin juhla-asuihin, ei kuitenkaan morsiusvalkoisiin. Kesäjuhlassa kevyempi pukeutuminen riittää, mutta kirkossa hartiat peitetään.
Onko rippikoulun käyminen pakollista?
Rippikoulu ei ole pakollinen, mutta se on käytännön edellytys ev.lut. kirkon konfirmaatiolle, avioliittoon vihkimiselle kirkossa ja kummiksi tulemiselle. Sekulaarille vaihtoehdolle löytyy Prometheus-leiri, jonka osallistujamäärä kasvoi 2025 ennätykselliseksi yli 1160 nuoreen (Yle 2025). Prometheus-juhlan lahjaetiketti ja juhlakäytäntö vastaavat rippijuhlaa.