Loppiainen 2027 – mikä se on, onko se vapaa ja miten sitä vietetään

Loppiainen on kristillinen juhla, jota vietetään 6. tammikuuta. Nimi kertoo sen, minkä moni huomaa kotonaankin: sana viittaa joulunpyhien loppumiseen, ja loppiainen on joulukauden viimeinen pyhäpäivä. Juhlan vanha nimi epifania on kreikkaa ja tarkoittaa ilmestymistä, Herran ilmestymistä maailmalle.

Epifania tarkoittaa ilmestymistä: Herran ilmestymistä maailmalle.

Luterilaisessa ja katolisessa kirkossa loppiaisena kerrotaan itämaan tietäjistä (Matt. 2:1–12). He seurasivat tähteä Betlehemiin ja toivat lapselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Koska tietäjät tulivat kaukaa, loppiaisesta on tullut myös lähetystyön päivä.

Ortodoksisessa kirkossa juhlan nimi on teofania, ja siinä muistetaan Jeesuksen kastetta Jordanilla. Siihen kuuluu suuri vedenpyhitys, jossa risti upotetaan veteen kolmesti, mieluiten joen tai järven rannalla. Kertomukset ovat eri, mutta molemmissa juhlitaan Jumalan ilmestymistä maailmalle.

Loppiainen on todennäköisesti joulua vanhempi juhla. Tammikuun kuudentena sitä vietettiin jo 200-luvulla. Ruotsin vallan aikaisissa kirkkojärjestyksissä 1500-luvulla loppiaista kutsuttiin kolmen pyhän kuninkaan juhlaksi.

Viime vuosisadalla loppiaisen paikasta väännettiin työmarkkinoilla. Työmarkkinajärjestöjen toiveesta loppiaista vietettiin vuosina 1973–1991 lauantaina, joka osui 6.–12. tammikuuta väliin. Näin pyhä ei osunut keskelle työviikkoa.

Järjestely ei jäänyt pysyväksi. Vuodesta 1992 loppiaista on taas vietetty perinteisenä päivänä 6. tammikuuta viikonpäivästä riippumatta. Siksi se osuu välillä keskelle viikkoa, kuten vuonna 2027.

On. Loppiainen on Suomessa kirkollinen pyhäpäivä ja yleinen vapaapäivä. Vuonna 2027 se osuu keskiviikolle, joten se on niin sanottu arkipyhä keskellä työviikkoa. Virastot, koulut ja suurin osa työpaikoista ovat kiinni. Vuoroja tekevillä aloilla, kuten hoitotyössä ja kaupassa, moni on silti töissä.

Palkka riippuu työehtosopimuksesta. Monessa TES:ssä kuukausipalkkaisen palkka ei pienene arkipyhän takia, ja tuntipalkkainen saa arkipyhäkorvauksen. Loppiaisena tehdystä työstä maksetaan monella alalla pyhätyökorotus, usein 100 prosenttia. Ehdot vaihtelevat aloittain, joten tarkista oman alasi TES.

Kauppojen aukioloajat vapautettiin vuoden 2016 alussa, joten jokainen kauppa päättää itse, onko se auki myös pyhäpäivinä. Moni on, mutta ajat voivat poiketa arjesta. Tarkista aukiolo kaupan tai palvelun omilta sivuilta ennen kuin lähdet liikkeelle.

Loppiainen on Suomessa aina 6. tammikuuta, mutta viikonpäivä vaihtuu. Vuonna 2026 se oli tiistaina. Arkipäivälle osuessaan loppiainen on arkipyhä, joka katkaisee työviikon, ja viikonloppuna se ei tuo arkeen ylimääräistä vapaapäivää.

Vuonna 2027 loppiainen on keskiviikkona. Joulun ja uudenvuoden jälkeen moni pitää maanantain ja tiistain lomaa ja saa näin pitkän vapaan. Vuonna 2028 loppiainen on torstaina, ja moni ottaa perjantain vapaaksi ja saa nelipäiväisen viikonlopun. Vuosina 2029 ja 2030 loppiainen osuu viikonloppuun. Vuonna 2031 maanantain arkipyhä pidentää viikonlopun kolmipäiväiseksi.

Loppiainen on hiljainen pyhä, jonka ympärille on kertynyt joulun lopettamisen tapoja. Moni käy loppiaisen messussa tai jumalanpalveluksessa, ja ortodoksisissa seurakunnissa toimitetaan suuri vedenpyhitys. Muuten päivä on monelle viimeinen rauhallinen vapaapäivä ennen arjen alkua.

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”

Monessa kodissa kuusi ja koristeet viedään pois juuri loppiaisena. Vanhan kansanperinteen mukaan joulu kesti silti vielä nuutinpäivään 13.1. asti, joka on vuonna 2027 keskiviikko. Satakunnassa sekä paikoin Hämeessä ja Varsinais-Suomessa lapset kiertävät yhä nuutinpäivänä nuuttipukkeina talosta taloon. Koko joulun kaari mahtuu vanhaan sanontaan: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”

Itämaan tietäjät ovat tuttuja myös pohjoisessa. Oulun tiernapoikien joulunäytelmässä esiintyvät kuningas Herodes ja itämaan kuninkaat, samat tietäjät, jotka ovat loppiaisen kertomuksen keskiössä.

Ruokapöydässä loppiainen on tähteiden päivä. Usein syödään joulun viimeiset herkut tai kootaan rento brunssi, ja joulukinkun tähteistä saa vaikka keiton tai piirakan. Vinkkejä tähteiden säilytykseen ja käyttöön on joulupöydän oppaassa.

Muualla Euroopassa loppiaiseen kuuluu lahjoja ja kakkua. Espanjassa lapset saavat lahjansa usein vasta loppiaisena, Día de Reyes -päivänä, ja Italiassa lahjat tuo Befana-noita. Espanjassa leivotaan roscón de reyes ja Ranskassa galette des rois. Kakun sisään piilotetaan pieni figuuri, ja sen löytäjä on päivän kuningas.

Kuusen poisviemiselle ei ole sääntöä. Osa purkaa joulun jo välipäivinä, moni loppiaisena ja osa vasta nuutinpäivänä tai sen jälkeen. Kun purkupäivä tulee, muutama konsti säästää rappukäytävän neulasilta.

Leikkaa tai sahaa oksat jätesäkkiin jo sisällä, ennen kuin kannat kuusen ulos. Paljaasta rungosta ei varise neulasia rappuun. Toinen tapa on kääriä kuusi lakanaan tai peitteeseen. Kuusipussin voi laittaa jo jouluna kuusenjalan alle ja vetää sen purkupäivänä kuusen ylle.

Minne kuusi sitten viedään, vaihtelee paikkakunnittain. Taloyhtiön tiedote tai oman alueen jäteyhtiön sivut kertovat, onko kuusille keräyspaikka tai -päivä. Porraskäytävään kuusta ei jätetä.

Valosarjat kannattaa tarkistaa jo pakatessa. Tukesin mukaan rikkinäistä valosarjaa ei käytetä eikä korjata, vaan se viedään sähkölaitteiden keräykseen. Kaikkea valoa ei silti tarvitse pakata pois. Ikkunan valosarja tai pihan lyhdyt voivat valaista tammikuun pimeitä iltoja, kunhan sisävalot sammutetaan yöksi ja silloin, kun lähdet pidemmäksi aikaa kotoa.

Loppiaisen nimi kertoo eri kielissä eri asioista. Suomessa se kertoo joulun lopusta, ruotsissa joulun kolmannestatoista päivästä ja monessa maassa kuninkaista.

Englanniksi: Epiphany. Epiphany suomeksi on siis loppiainen. Loppiaisaattoa kutsutaan Englannissa myös nimellä Twelfth Night.

Ruotsiksi: trettondedag jul. Lyhyemmin trettondagen, joulun kolmastoista päivä.

Espanjaksi: Día de Reyes. Kuninkaiden päivä, virallisemmin Epifanía del Señor.

Saksaksi: Heilige Drei Könige. Pyhien kolmen kuninkaan päivä, myös Dreikönigstag.

Suomeksi loppiainen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten muutkin juhlapäivien nimet: loppiainen, joulu, pääsiäinen. Isoa alkukirjainta käytetään vain virkkeen alussa. Valmiit loppiaisen toivotukset löydät alta.