Tapaninpäivä 26.12. – Pyhä Tapani, tapaninajelut ja perinteet

Tapaninpäivä on Pyhän Stefanoksen muistopäivä. Suomeksi hänen nimensä on Tapani, ja Kotuksen Kielikellon mukaan Tapani ja Tahvanus ovat syntyneet arkipuheessa latinan Stephanus-nimestä. Kreikaksi Stefanos tarkoittaa seppelettä tai kruunua.

Joulupäivänä juhlitaan syntymää, tapaninpäivänä muistetaan ensimmäistä marttyyria.

Apostolien tekojen mukaan Stefanos oli yksi seitsemästä miehestä, jotka Jerusalemin alkuseurakunta valitsi huolehtimaan leskistä. Hän oli myös taitava puhuja, ja häntä syytettiin jumalanpilkasta. Oikeuden edessä hän piti pitkän puheen, jonka jälkeen raivostunut väkijoukko kivitti hänet kuoliaaksi. Kivitystä oli hyväksymässä Saul, josta tuli myöhemmin apostoli Paavali. Stefanoksen uskotaan kuolleen vuosien 33 ja 37 välillä.

Stefanosta pidetään kristinuskon ensimmäisenä marttyyrina, ja hänen muistoaan alettiin viettää 300-luvulla. Läntiset kirkot viettävät hänen päiväänsä 26. joulukuuta, ortodoksinen kirkko 27. joulukuuta. Evankelis-luterilaisessa kirkkovuodessa tapaninpäivän aihe on Kristuksen todistajat, ja kirkkotekstiilien väri on punainen.

Päivien järjestys on tarkoituksellinen. Joulupäivä kertoo Jeesuksen syntymästä, ja heti seuraavana päivänä kirkko muistaa ihmistä, joka kuoli uskonsa vuoksi. Tapaninpäivä muistuttaa, että sama sanoma otettiin vastaan ja torjuttiin jo alusta asti.

Miten marttyyrista tuli hevosmiesten pyhimys? Raamatussa Stefanos ei liity hevosiin mitenkään. Yhteys syntyi kansanperinteessä. Keskiajalla Pyhää Tapania pidettiin hevosten suojelijana, ja Suomessa hänen päivänsä sulautui vanhaan hevosjuhlaan.

Raamatussa Stefanos ei koske hevoseen, mutta suomalaisessa perinteessä hän on tallirenki.

Kansanrunoudessa Tapani on tallirenki. Kantelettaren Neitsyt Maarian virressä ja siihen liittyvässä Tapanin virressä tallirenki Tahvanus juottaa jouluyönä Herodeksen hevosta ja näkee Betlehemin tähden heijastuvan veden pinnasta. Runo on alun perin peräisin Englannista ja kulkeutui Suomeen Tanskan ja Ruotsin kautta. Tutkijat ovat arvelleet hevosaiheen palautuvan germaanisten kansojen keskitalven hevosjuhlaan, joka sai kristillisen asun.

Tästä syntyi tapaninajelu. Joulupäivä vietettiin hiljaa, mutta tapanina hevoset valjastettiin ja kyliä kierrettiin rekiretkillä, mieluiten porukalla. Ylen mukaan Suomessa oli tapana ajaa tapaninpäivänä kilpaa kirkosta kotiin. Hevosia myös opetettiin juoksemaan ja niillä kilpailtiin.

Perinne elää edelleen. Helsingin Seurasaaressa järjestetään tapaninpäivänä rekiajeluja, ja vuonna 2026 ne on ilmoitettu MyHelsingin tapahtumakalenterissa lauantaille 26.12. kello 12–16. Lumitilanteen mukaan ajetaan reellä tai kärryillä, ja kovalla pakkasella ajelut voidaan perua. Muualla Suomessa tapaninajeluja kannattaa etsiä oman kunnan tai lähimmän ulkomuseon tapahtumakalenterista.

Hevosten lisäksi tapaniin liittyi paljon muuta. Kylillä kulki tapaninkulkueita ja laulajia, ja jouluämmät ja jouluäijät liikkuivat taloissa. Joulun hiljaisen ja hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki lähti kylänraitille.

Tapaninlanka. Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet kävivät tapanina tyttöjen luona ja pyysivät sylin tapaninlankaa. Mieluisalle pojalle tyttö antoi pitkän säikeen itse kehräämäänsä lankaa tai kokonaisen kerän. Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa, ja koko kylä näki, kuka oli pidetyin.

Joulunaittilaat. Tapaninpäivä oli entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pareja, joita kutsuttiin joulunaittilaiksi, vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana vuodesta.

Naapurin sauna. Varhain aamulla käytiin lämmittämässä naapurin sauna. Kansanperinteen mukaan matkalla ei kuitenkaan saanut kohdata naista ensimmäisenä.

Hevoskyydit vaihtuivat aikaa myöten tanssilattioihin. Tapanin tanssit ovat nykyperinne, jota vietetään tanssiravintoloissa, lavoilla ja seurantaloilla. Ajatus on sama kuin ennen: kun joulun hartain osa on ohi, lähdetään ihmisten ilmoille. Tanssipaikkojen ohjelmat kannattaa katsoa ajoissa, sillä suosituimmat tanssit täyttyvät.

Ruokapöydässä tapaninpäivä on tähteiden päivä parhaassa merkityksessä. Joulupöydän kinkku, laatikot ja rosolli maistuvat toisena päivänä monen mielestä paremmilta kuin aattona. Moni kokoaa jääkaapin antimista brunssin tai myöhäisen lounaan, ja moni ravintola tarjoaa tapanin menuja ja brunsseja. Kinkusta riittää vielä voileipiin, keittoon tai uunipannuun.

Tapaninpäivä on myös kyläilypäivä. Aatto ja joulupäivä vietetään usein omalla porukalla, ja tapanina lähdetään sukulaisiin tai kutsutaan ystäviä kahville. Lapsiperheissä päivän ohjelma on usein yksinkertainen: ulos pulkkamäkeen tai metsään, ja illalla vielä yksi joulusatu. Valoisaa aikaa on vähän, sillä talvipäivänseisauksesta on kulunut vasta muutama päivä. Joulua riittää vielä uuteenvuoteen ja loppiaiseen asti.

Tapaninpäivä on kirkollinen juhlapäivä, ja useimmille työssäkäyville se on vapaapäivä. Työsuojeluhallinnon mukaan sunnuntaityöksi lasketaan sunnuntain lisäksi kirkolliset juhlapäivät, ja niiden joukossa ovat joulupäivä ja toinen joulupäivä eli tapaninpäivä.

Kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityön korotus, 100 prosenttia.

Työaikalain mukaan sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Arkikielessä tätä kutsutaan tuplapalkaksi. Jos työ on samalla ylityötä, ylityökorvaus maksetaan lisäksi. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on sovittu työsopimuksessa tai työntekijä suostuu siihen. Suostumusta ei tarvita aloilla, joilla työtä tehdään säännöllisesti myös pyhinä, kuten kaupoissa ja ravintoloissa.

Moni yksityiskohta riippuu alan työehtosopimuksesta. Siinä voidaan sopia esimerkiksi arkipyhäkorvauksista, aattojen iltalisistä tai sunnuntaikorotuksen vaihtamisesta vapaaksi. Tarkista oma työehtosopimuksesi tai kysy luottamusmieheltä, jos olet tapaninpäivänä töissä.

Vuonna 2026 tapaninpäivä osuu lauantaille. Maanantaista perjantaihin työskentelevälle se ei siis tuo ylimääräistä arkivapaata. Viikonloppuna työskentelevälle lauantai 26.12. on silti kirkollinen juhlapäivä, ja sen työtunneista maksetaan sunnuntaityön korotus.

Kauppojen aukioloaikoja ei ole Suomessa enää rajoitettu lailla. Vuosina 2009–2015 päivittäistavarakaupat saivat olla tapaninpäivänä auki vain neljä tuntia kello 8:n ja 18:n välillä, mutta nykyään kaikenkokoiset kaupat saavat päättää aukiolostaan itse.

Käytännössä aukiolo vaihtelee ketjun ja myymälän mukaan. Osa marketeista palvelee tapaninpäivänä normaalisti, osa lyhennetyin ajoin, ja osa pienemmistä liikkeistä on kiinni. Myös Alkon, apteekkien ja kauppakeskusten aukiolo voi joulun pyhinä poiketa tavallisesta.

Varmin tapa on tarkistaa oman kaupan aukiolo ketjun sivuilta tai sovelluksesta joulukuussa, kun pyhien ajat on julkaistu. Jos tiedät tarvitsevasi jotain tapaninpäivänä, osta se jo ennen aattoa.

Almanakassa 26. joulukuuta on Tapanin, Tepon ja Tahvon nimipäivä. Tapani on hyvin yleinen toinen nimi: Digi- ja väestötietoviraston nimiaineiston mukaan nimen on saanut yli 132 000 suomalaista, ja heistä valtaosalla, noin 128 600:lla, se on muuna kuin ensimmäisenä etunimenä. Tepon on saanut noin 3 200 ja Tahvon noin 150 suomalaista. Lisää nimestä löytyy sivulta Tapani-nimi.

Englanniksi tapaninpäivä on St. Stephen’s Day, Pyhän Stefanoksen päivä. Britanniassa ja muissa Kansainyhteisön maissa sama päivä tunnetaan nimellä Boxing Day. Nimen on arveltu tulevan kirkkojen almulaatikoista, jotka avattiin joulun jälkeisenä päivänä ja joiden rahat jaettiin köyhille. Perinteisesti työnantajat antoivat silloin palvelijoilleen joululahjoja tai joulurahaa. Nykyään Boxing Day on monessa maassa ennen kaikkea alennusmyyntien ja urheilun päivä.

Ruotsiksi tapaninpäivä on annandag jul, toinen joulupäivä. Stephanus-nimen pohjoismainen muoto on Staffan, joka on ollut käytössä Ruotsissa 1300-luvun lopulta. Kirjoitusasusta vielä: tapaninpäivä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten Kielikello sen kirjoittaa. Iso alkukirjain kuuluu vain nimeen Tapani.