Äitienpäivä
Runot, toivotukset ja lahjaideat

Äitienpäivän historia Suomessa

Kansakoulunopettaja Vilho Reima tutustui äitienpäivään Yhdysvalloissa vuonna 1910 ja ryhtyi edistämään juhlaa Suomessa Kotikasvatusyhdistyksen sihteerinä. Hän kirjoitti aiheesta Koti-lehteen 1912–1913, mutta idea ei vielä saanut tuulta alleen.

Vuonna 1918, vain kaksi kuukautta sisällissodan päättymisen jälkeen, Reima jakoi 100 000 lentolehtistä kouluille ja yhdistyksille. Ensimmäinen äitienpäivä vietettiin 7.7.1918 Alavieskan kansakoululla, Harjavallassa ja Urjalassa. Alavieskan juhlassa tarjoiltiin teetä, mutta sokerin jokainen toi mukanaan – sota-ajan puute näkyi vielä arjessa.

Juhlapäivää siirrettiin myöhemmin: ensin toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi, sitten vuonna 1927 toiseksi sunnuntaiksi, jotta se ei menisi päällekkäin koulujen kevätjuhlien kanssa. Vuoteen 1927 mennessä äitienpäiväjuhlia järjestettiin jo noin 4 000 eri paikassa ympäri Suomea. Äitienpäivä merkittiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1950.

Väestöliitto koordinoi valtakunnallista äitienpäivää 1940-luvulta 1990-luvun alkuun ja julkaisi vuosittain "Toukokuun toinen sunnuntai" -ohjelmavihkosen kouluille ja järjestöille. Nykyään valtakunnallista juhlaa järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Mannerheimin päiväkäsky äideille 1942

Äitienpäivänä 10.5.1942, keskellä jatkosotaa, ylipäällikkö marsalkka C.G.E. Mannerheim antoi päiväkäskyn n:o 60, joka osoitettiin Suomen äideille. Idea syntyi rintamalla: vänrikki Toivo Jussila kirjoitti tammikuussa 1942 kirjeen ylipäällikköviraston kautta. Hän oli nähnyt haavoittuneiden sotilaiden huutavan äitejään ja halusi osoittaa kiitollisuutta. Hänen lankonsa oli kaatunut ennen lapsensa syntymää.

Mannerheim kutsui ehdotusta "erittäin lämmittäväksi ja kauniiksi" ja myönsi puolustusvoimien puolesta Vapaudenristin kaikille Suomen äideille. Kehystetty päiväkäsky asetettiin eduskunnan valtiosaliin ja kaikkiin Suomen 645 kirkkoon. Moni niistä on edelleen kirkkojen seinillä. Alkuperäinen Jussilan kirje on säilynyt Kansallisarkistossa.

Valkovuokko – äitienpäivän kukka

Valkovuokko (Anemone nemorosa) on suomalaisen äitienpäivän symboli. Jo ensimmäisissä äitienpäiväjuhlissa äideille annettiin valkovuokkoja. Kukka kukkii Etelä- ja Keski-Suomessa juuri toukokuun toisella viikolla, mikä tekee ajoituksesta luontevan. Pohjois-Suomessa kukka ei aina ehdi aueta äitienpäiväksi.

Perinteeseen kuuluu lasten retki metsään tai niitylle poimimaan kimppu äidille. Valkovuokon valinta liittyi käytännöllisyyteen: luonnonkukka, jota ei tarvitse ostaa. Jokainen lapsi pystyy antamaan äidilleen kimpun. Kotikasvatusyhdistys edisti valkovuokkoa äitienpäivän symbolina juhlaohjeidensa kautta.

Aamiainen sänkyyn ja kotimainen perinne

Tunnetuin suomalainen äitienpäiväperinne on aamiaisen tarjoileminen äidille sänkyyn. Perinne vakiintui sodanjälkeisillä vuosikymmenillä, kun äitienpäivä muuttui koulun ja kirkon yhteisestä juhlasta perheen omaksi juhlaksi.

Alkuaikoina äitienpäivää vietettiin julkisesti: kansakoulujen juhlasaleissa, kirkossa ja nuorisoseuroissa. Väestöliiton ja Kotikasvatusyhdistyksen ohjelmarungoissa oli puheita, lauluja ja lasten esityksiä. 1950–1960-luvuilla perheen merkitys korostui ja juhla siirtyi kotiin. Aamiainen sänkyyn, käsinkirjoitettu kortti ja valkovuokkokimppu muodostivat perinteen ytimen.

Nykyään monet perheet yhdistävät: aamiainen kotona ja brunssi tai lounas ravintolassa.

Virallinen liputuspäivä ja äitienpäiväkunniamerkki

Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947 Väestöliiton aloitteesta. Se on yksi Suomen seitsemästä jokavuotisesta virallisesta liputuspäivästä.

Vuodesta 1946 tasavallan presidentti on myöntänyt äitienpäivänä äitienpäiväkunniamerkin – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Aloitteen teki presidentti J.K. Paasikivi. Vuodesta 1946 lähtien yli 2 200 äitiä on palkittu. Kunniamerkin saaja on ansioitunut lastensa kasvattajana ja perhe-elämän edistäjänä. Vuosittain palkitaan noin 30 äitiä.

Ehdotukset tehdään aluehallintovirastoon marraskuun alkuun mennessä. Valtakunnallisen juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Brunssiperinne ja nykyajan äitienpäivä

Äitienpäiväbrunssi on nykyajan suosituin kaupallinen perinne. Ravintolat, hotellit ja kahvilat tarjoavat erikoismenuja, ja äitienpäivä onkin ravintoloiden vilkkaimpia päiviä. Perinne yleistyi 2000-luvulta alkaen brunchin suosion myötä Suomessa.

Muita nykyajan perinteitä ovat digitaaliset toivotukset somessa ja viestipalveluissa, lahjakortit elämyksiin sekä yhteiset retket ja kylpyläpaketit. Perinteinen ydin – kortti, kukat, aamiainen – on silti pysynyt vuosikymmeniä. Käsinkirjoitettu kortti on yhä äitienpäivän keskeisin ele.