Talvipäivänseisaus 2026 – vuoden pimein päivä ja valon paluu

Talvipäivänseisaus, myös talvipäivän seisaus, on hetki, jolloin pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut kauimmaksi auringosta. Aurinko paistaa silloin kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Meillä se kulkee koko vuoden matalinta rataansa, ja keskipäivälläkin se nousee vain vähän horisontin yläpuolelle.

Seisaus ei ole koko päivä vaan yksi tarkka hetki.

Seisaus ei ole koko päivä vaan yksi tarkka hetki. Vuonna 2026 se on maanantaina 21.12. kello 20.50 UTC eli 22.50 Suomen aikaa. Suomessa seisaus osuu aina 21. tai 22. joulukuuta. Nimi kertoo, mitä taivaalla tapahtuu: auringon keskipäivän korkeus lakkaa hetkeksi laskemasta, ikään kuin aurinko seisahtuisi, ja kääntyy sitten nousuun.

Seisauksesta alkaa tähtitieteellinen talvi, joka jatkuu maaliskuun kevätpäiväntasaukseen asti. Sen vastinpari on kesäpäivänseisaus, vuoden pisin päivä kesäkuussa. Arkikielessä joulukuun hetkeä kutsutaan joskus talvipäiväntasaukseksi, mutta oikea nimi on talvipäivänseisaus. Päiväntasaus tarkoittaa kevään ja syksyn hetkiä, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä.

Vuoden lyhin päivä on maanantai 21.12.2026. Koska seisaus osuu vasta myöhään illalle, tiistai 22.12. on käytännössä yhtä lyhyt, ja ero on vain sekunteja. Päivän pituus riippuu siitä, missä päin Suomea sen viettää: mitä pohjoisempana olet, sitä lyhyempi päivä on. Alla ovat auringonnousu ja -lasku Suomen aikaa Yhdysvaltain laivaston observatorion USNO:n laskelmien mukaan.

Helsinki: 5 h 49 min. Aurinko nousee klo 9.24 ja laskee klo 15.13. Keskipäivä on klo 12.18.

Turku: 5 h 44 min. Aurinko nousee klo 9.37 ja laskee klo 15.21.

Lahti: 5 h 33 min. Aurinko nousee klo 9.29 ja laskee klo 15.02.

Tampere: 5 h 20 min. Aurinko nousee klo 9.43 ja laskee klo 15.03.

Jyväskylä: 5 h 03 min. Aurinko nousee klo 9.44 ja laskee klo 14.47.

Kuopio: 4 h 46 min. Aurinko nousee klo 9.44 ja laskee klo 14.30.

Vaasa: 4 h 40 min. Aurinko nousee klo 10.12 ja laskee klo 14.52.

Oulu: 3 h 34 min. Aurinko nousee klo 10.29 ja laskee klo 14.03.

Rovaniemi: 2 h 14 min. Napapiirin tuntumassa aurinko käy taivaalla vain klo 11.08–13.22.

Pohjois-Lappi: kaamos. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan. Nuorgamissa kaamos kestää Ilmatieteen laitoksen mukaan noin 25.11.–17.1. Sodankylässä se kestää vain muutaman päivän ennen joulua.

Päivä pitenee heti seisauksen jälkeen, mutta ensimmäisinä päivinä vain sekunteja kerrallaan. Sitä ei vielä huomaa ikkunasta. Tammikuussa muutos nopeutuu, ja valoa tulee lisää jo minuutteja päivässä.

Ensin pitenevät illat. Aamut alkavat valjeta vasta tammikuussa.

Valo palaa epätasaisesti. Ensin pitenevät illat: Helsingissä aurinko laskee seisauksena klo 15.13 ja uudenvuodenaattona klo 15.22, joten iltapäivä venyy jo joulun aikaan. Aamut sen sijaan odottavat. Vuodenvaihteessa aurinko nousee jopa vähän myöhemmin kuin seisauksena, Helsingissä 31.12. klo 9.25, ja aamut alkavat valjeta vasta tammikuussa.

Syy on Maan radassa. Rata on soikea ja akseli kallellaan, joten aurinko on joulukuussa korkeimmillaan kellon mukaan joka päivä vähän myöhemmin. Siksi illat pitenevät ensin, ja aurinko nousee myöhimmillään vasta vuodenvaihteen tienoilla.

Kokonaisuutena valoa tulee koko ajan lisää. Helsingissä valoisaa on 31.12. jo 5 tuntia 57 minuuttia, eli kahdeksan minuuttia enemmän kuin seisauksena. Tammikuun viimeisenä päivänä 2027 aurinko paistaa Helsingissä klo 8.38–16.30, yhteensä 7 tuntia 52 minuuttia. Kuukaudessa valoa on tullut lisää yli kaksi tuntia.

Talvipäivänseisaus ei ole aina 21.12. Seisauksen päivä ja kellonaika vaihtelevat vuosittain, koska kalenterivuosi ja Maan kierros Auringon ympäri eivät ole täsmälleen yhtä pitkiä. Suomen aikaa seisaus osuu 21. tai 22. joulukuuta, useimmiten 21. päivälle.

Kellonajalla on merkitystä. Vuonna 2026 seisaus osuu myöhään illalle, joten maanantai ja tiistai ovat käytännössä yhtä lyhyitä päiviä. Vuonna 2027 aamuyön seisaus siirtää vuoden lyhimmän päivän 22. joulukuuta, ja vuonna 2028 karkauspäivä siirtää seisauksen taas 21. päivälle.

Vuonna 2029 seisaus on iltapäivällä, kun aurinko on Helsingissäkin jo laskenut. Vuonna 2030 se osuu lauantai-illalle, joten valon paluuta voi juhlia viikonloppuna. Alla olevat ajat ovat Suomen aikaa USNO:n laskelmien mukaan, eli UTC + 2 tuntia.

Keskitalven pimein hetki on ollut juhlan aihe kauan ennen nykyistä joulua. Vanhimmat jäljet ovat kivikaudelta. Esimerkiksi Saksan Goseckin kehä on rakennettu niin, että se seuraa auringon kulkua talvipäivänseisauksena.

Keskitalven pimein hetki on ollut juhlan aihe kauan ennen nykyistä joulua.

Roomalaiset viettivät keskitalven Saturnalia-juhlaa 17.–23. joulukuuta, ja heidän kalenterissaan joulukuun 25. päivä oli voittamattoman auringon, Sol Invictuksen, päivä. Pohjoisempana muinaiset germaanit viettivät omaa keskitalven juhlaansa, julia. Sen nimestä ovat peräisin myös suomen sanat joulu ja juhla, ja juhla sulautui myöhemmin kristilliseen jouluun.

Suomessa joulunvietto alkoi perinteisesti tuomaanpäivänä 21.12., joka osuu seisauksen kohdalle. Siitä muistuttaa vanha sanonta: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Joulu alkoi siis vanhastaan juuri pimeimmän päivän tienoilla.

Nykyään moni juhlii seisausta omalla tavallaan. Illalla sytytetään kynttilä tai ulkotuli, keskipäivällä käydään kävelyllä valoisimpaan aikaan, ja joku kirjoittaa ylös asioita, joita odottaa valoisalta ajalta. Yksi tapa on lähettää lyhyt toivotus pimeimpänä päivänä. Se ilahduttaa varsinkin sitä, jolle kaamos on raskas, ja valmiit tekstit löydät alempaa.

Moni tuntee joulukuussa väsymystä ja alakuloa, ja se on tavallista. Lääkärikirja Duodecimin mukaan 20–30 prosenttia suomalaisista kokee syksyllä ja talvella kaamosoireita. Kaamosmasennusta sairastaa 1–2 prosenttia, ja se on hoitoa vaativa sairaus. Raja näiden välillä ei aina ole selvä.

Tärkein apu on valo. Päivänvalossa oleskelu ehkäisee kaamosoireita, ja Helsingissä aurinko on seisauksena korkeimmillaan klo 12.18, joten lounastauon kävely osuu päivän valoisimpaan hetkeen. Kirkasvalo tehoaa parhaiten aamulla, ja tavallinen käyttöaika on 30–60 minuuttia. Herätysvalo, joka kirkastuu hitaasti ennen heräämistä, voi helpottaa pimeitä aamuja.

Rytmi ja liike tukevat samaa asiaa. Herää, syö ja mene nukkumaan suunnilleen samaan aikaan myös vapaapäivinä. Aamupala pian heräämisen jälkeen ja lounas samaan aikaan pitävät vuorokausirytmin koossa. Säännöllinen kuntoliikunta lievittää kaamosoireita, ja lääkärikirjan ohje on 2–3 kertaa viikossa, noin 45–60 minuuttia kerrallaan, mieluiten aamulla tai iltapäivällä.

Pimeällä on helppo jäädä kotiin, mutta ystävien näkeminen kannattelee silloinkin, kun ei huvita. Myös lyhyt viesti toiselle on pieni teko valon puolesta, ja siihen sopivat vaikkapa voimarunot.

Nämä arjen keinot tukevat jaksamista, mutta ne eivät korvaa hoitoa. Jos väsymys ja alakulo palaavat joka talvi tai haittaavat arkea, ota asia puheeksi omassa terveydenhuollossa. Kaamosmasennus on hoidettavissa.