Lasten oikeuksien päivä 20.11. – lapsen oikeudet, liputus ja ideat kouluun

Lasten oikeuksien päivä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuosipäivä. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen 20. marraskuuta 1989, ja siksi päivää vietetään juuri tuolloin. Virallinen nimi on lapsen oikeuksien päivä yksikössä, mutta haussa ja puheessa moni käyttää muotoa lasten oikeuksien päivä. Kyse on samasta päivästä.

Julistus vuonna 1959 oli suositus. Sopimus vuonna 1989 sitoo valtioita.

Päivän juuret ovat vanhempia kuin itse sopimus. YK:n aloitteesta vietettiin ensimmäisen kerran kansainvälistä lasten päivää vuonna 1954, ja 20.11.1959 YK hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen. Julistus oli suositus. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin samana päivänä hyväksytty sopimus sitoo valtioita oikeudellisesti.

Suomessa Suomen UNICEF toi päivän kalenteriin 1990-luvulla lastenpäivänä, jota vietettiin aluksi lokakuun ensimmäisenä maanantaina. Vuodesta 2002 sitä on vietetty 20. marraskuuta lapsen oikeuksien päivänä. Lapsiin keskittyvien järjestöjen työn tuloksena päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2020.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Sen ensimmäinen artikla määrittelee, kuka on lapsi: jokainen alle 18-vuotias. Sopimuksen on UNICEFin mukaan ratifioinut 196 maata, ja sen ulkopuolella on ainoastaan Yhdysvallat.

Suomen osalta päivämäärät löytyvät Finlexin sopimussarjasta. Tasavallan presidentti ratifioi sopimuksen 31.5.1991, ratifioimiskirja talletettiin YK:n pääsihteerille 20.6.1991, ja sopimus on ollut Suomea velvoittava 20.7.1991 alkaen. Sopimus on saatettu voimaan lailla, joten se on Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Sopimuksen toteutumista Suomessa edistää ja arvioi lapsiasiavaltuutettu. Kansainvälisesti valtioiden edistymistä seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle valtiot raportoivat säännöllisesti.

Yksi artikla selittää, miksi päivää vietetään juuri kouluissa. Sopimuksen 42 artiklan mukaan valtiot sitoutuvat saattamaan sopimuksen periaatteet niin aikuisten kuin lastenkin tietoon aktiivisesti. Kun luokka puhuu lapsen oikeuksista marraskuussa, se toteuttaa sopimusta.

UNICEF nostaa sopimuksesta esiin neljä yleisperiaatetta, joiden varaan kaikki muu rakentuu: lasta ei saa syrjiä, lapsen etu on otettava huomioon, lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen ja lapsen näkemystä on kunnioitettava. Alla tärkeimmät oikeudet omin sanoin. Suluissa on artiklan numero, josta tarkemman tekstin löytää.

Oikeus leikkiin on kirjattu sopimukseen yhtä vakavasti kuin oikeus terveyteen.

Kaikki lapset ovat samanarvoisia (2). Ketään ei saa kohdella huonommin ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, vammaisuuden, perheen varallisuuden tai minkään muun syyn vuoksi. Lapsen etu ensin (3). Kun aikuiset, kunnat tai tuomioistuimet päättävät lasta koskevista asioista, on ensin mietittävä, mikä on lapselle parasta. Oikeus elää ja kasvaa (6). Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja hyviin edellytyksiin kehittyä.

Oma nimi ja kansalaisuus (7 ja 8). Lapsi rekisteröidään heti syntymän jälkeen, ja hänellä on oikeus nimeen, kansalaisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan tuntea vanhempansa. Oikeus sanoa mielipiteensä (12 ja 13). Lapsella on oikeus kertoa, mitä mieltä hän on häntä koskevista asioista, ja aikuisten on otettava mielipide huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaan. Oikeus omaan rauhaan (16). Lapsen yksityisyyteen, kotiin tai viesteihin ei saa puuttua mielivaltaisesti.

Suoja väkivallalta (19). Lasta on suojeltava kaikelta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, laiminlyönniltä ja hyväksikäytöltä, myös kotona. Terveys ja hoito (24). Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja hoitoon. Riittävä elintaso (27). Lapsella on oikeus elintasoon, joka riittää hänen kehitykselleen, ja vanhemmilla on tästä ensisijainen vastuu.

Oikeus oppia (28 ja 29). Perusopetuksen on oltava pakollista ja maksutonta, ja koulun tehtävä on kehittää lapsen omia lahjoja ja opettaa kunnioittamaan muita. Oma kieli ja kulttuuri (30). Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon. Lepo, leikki ja vapaa-aika (31). Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja osallistua kulttuuriin ja taiteisiin. Suoja hyväksikäytöltä työssä (32). Lasta ei saa teettää työtä, joka haittaa koulunkäyntiä tai vahingoittaa terveyttä.

Lasten oikeuksista puhuttaessa joku kysyy lähes aina, eikö lapsilla pitäisi olla myös velvollisuuksia. Kysymys on reilu, mutta sopimus vastaa siihen eri suunnasta. Se on valtioiden välinen sopimus, ja velvoitteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuisiin: valtioon, kuntiin, kouluihin ja vanhempiin. Lapsen ei tarvitse ansaita oikeuksiaan hyvällä käytöksellä.

Sopimus ei silti kasvata lasta, joka ajattelee vain itseään. Sen 29 artiklan mukaan koulutuksen tulee kehittää kunnioitusta ihmisoikeuksia, vanhempia ja erilaisia kulttuureja kohtaan sekä valmistaa lasta vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa. Oikeuksien oppiminen on siis myös sen oppimista, että samat oikeudet kuuluvat luokan jokaiselle.

Kotona ja koulussa tämä näkyy arjen sopimuksina. Lapsi voi auttaa kotitöissä ja noudattaa koulun sääntöjä, ja se kuuluu kasvamiseen. Jos lapsi kuitenkin rikkoo sääntöä, hänen oikeutensa turvallisuuteen, ruokaan tai omaan mielipiteeseen eivät katoa.

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään vuonna 2026 maanantaista 16.11. sunnuntaihin 22.11. Teema on Jokainen lapsi on arvokas! Viikkoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston kanssa, ja lapsiasiavaltuutettu ohjaa verkostoa. Aiempia teemoja ovat olleet oikeus kuulua (2025), oikeus oppimiseen (2024), oikeus hyvinvointiin (2023) ja oikeus turvallisuuteen (2022).

Valmiit materiaalit varhaiskasvatukseen, kouluille sekä harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan julkaistaan vuosittain lapsenoikeudet.fi-sivustolla. Ne kannattaa katsoa ennen kuin suunnittelee omaa ohjelmaa, sillä teema sitoo päivän tehtävät yhteen koko maassa.

Lapsen oikeuksien päivä on vakiintunut liputuspäivä, ei virallinen. Sisäministeriö listaa sen vakiintuneiden liputuspäivien joukkoon yhdessä ruotsalaisuuden päivän 6.11. kanssa. Liputus on suositus kaikille, eikä se velvoita ketään. Lippu nostetaan kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa, ja UNICEF kannustaa liputtamaan kotona, työpaikalla, koulussa tai verkossa.

Marraskuussa liputetaan muutenkin tiheään. Isänpäivä on sunnuntaina 8.11.2026, ja reilun kahden viikon päästä lapsen oikeuksien päivästä vietetään itsenäisyyspäivää 6.12.

Pienten kanssa oikeuksista puhutaan arjen kautta. Abstraktia sanaa oikeus ei tarvitse selittää: riittää, että lapsi kuulee, että jokaisella on oikeus leikkiä, syödä, olla turvassa ja tulla kuulluksi.

Oikeuksien puu. Askarrelkaa seinälle puu, jonka lehtiin lapset piirtävät tai sanelevat, mitä he tarvitsevat ollakseen iloisia. Ohje on alempana. Leikin päivä. Varatkaa yksi aamupäivä vapaalle leikille ja kertokaa lapsille, että leikki on kirjattu YK:n sopimukseen. Tunnekortit. Piirtäkää kasvoja, jotka näyttävät iloa, surua, pelkoa ja kiukkua, ja jutelkaa, kenelle voi kertoa, jos pelottaa.

Kädenjälkijuliste. Jokainen lapsi painaa sormivärillä kätensä samalle paperille. Valmis juliste kertoo, että ryhmässä jokainen on yhtä tärkeä. Satuhetki. Lukekaa satu, jossa joku jätetään leikin ulkopuolelle, ja kysykää lopuksi, miten tarinan olisi voinut muuttaa. Lippu ikkunaan. Liputuspäivän kunniaksi lapset voivat värittää pienet Suomen liput ja kiinnittää ne ikkunaan.

Koulussa päivästä saa helposti yhden oppitunnin tai aamunavauksen. Tärkeintä on, että oppilaat pääsevät puhumaan itse eivätkä vain kuuntele luentoa oikeuksista.

1.–2. luokka: Tarpeet ja toiveet. Jakakaa kuvakortteja, joissa on esimerkiksi ruoka, koti, lelu, puhelin, koulu ja kaveri. Oppilaat lajittelevat kortit kahteen pinoon: mitä jokainen tarvitsee ja mitä olisi kiva saada. Keskustelu pinojen eroista on tunnin ydin. Oikeuksien piirustus. Jokainen piirtää yhden oikeuden, ja luokka arvaa, mikä se on.

3.–6. luokka: Artiklat omin sanoin. Jakakaa pareille yksi sopimuksen artikla selkokielisenä ja pyytäkää heitä keksimään esimerkki, jossa oikeus toteutuu ja jossa se ei toteudu. Luokan oikeuskartta. Kerätkää isolle paperille, missä koulun arjessa oikeudet näkyvät: välitunti, kouluruoka, oppilaskunta. Kirje päättäjälle. Oppilaat kirjoittavat kunnanvaltuustolle tai rehtorille, mitä he muuttaisivat, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat paremmin.

Yläkoulu ja lukio: Väittely. Antakaa luokalle väite, kuten lapsella pitäisi olla oikeus äänestää kuntavaaleissa 16-vuotiaana, ja jakakaa puolet puolustajiksi ja puolet vastustajiksi. Uutisanalyysi. Etsikää viikon uutisista juttu, joka koskee lapsia, ja selvittäkää, mihin artiklaan se liittyy. Some ja yksityisyys. Keskustelkaa 16 artiklan pohjalta, saako vanhempi julkaista kuvia lapsestaan ilman lupaa.

Aamunavaukseen riittää viisi minuuttia. Kertokaa, että sopimus hyväksyttiin 20.11.1989, lukekaa ääneen yksi oikeus ja kysykää koko koululta yksi kysymys, johon jokainen voi vastata mielessään. Lopuksi voi lukea jonkin alla olevista lyhyistä runoista.