Runebergin päivä 5.2.2027 – liputus, Runeberg ja toivotukset

Runebergin päivä on joka vuosi 5. helmikuuta, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä. Vuonna 2027 Runebergin päivä on perjantaina 5.2., ja vuonna 2026 se oli torstaina. Päivä on vakiintunut liputuspäivä, mutta ei vapaapäivä, joten töitä ja koulua on normaalisti. Päivän herkku on runebergintorttu, ja moni laulaa tai lukee päivän kunniaksi Runebergin Maamme-runon.

Päivitetty 25.10.2026 · Runebergin päivä on pe 5.2.2027

Helmikuun alussa työpaikan kahvihuoneen pöydälle ilmestyy pahvirasia. Kannen alla on rivi pieniä lieriöitä, joiden päällä on tilkka punaista hilloa ja valkoinen sokerirengas. Pihan lipputangossa liehuu sinivalkoinen, vaikka kalenterissa ei ole punaista päivää. Joku kysyy, kenen syntymäpäivä on, ja joku toinen muistaa koulusta Maamme-laulun ensimmäiset rivit.

Runebergin päivänä juhlitaan miestä, joka kirjoitti kansallislaulumme sanat ruotsiksi ja jonka syntymäpäivää on vietetty jo hänen eläessään. Kokosimme alle päivän ajankohdan, Runebergin elämän ja tunnetuimmat teokset, liputuksen säännöt ja tavat, joilla päivää vietetään kotona, koulussa ja Porvoossa.

Milloin on Runebergin päivä? Aina 5. helmikuuta

Runebergin päivä on aina 5. helmikuuta, Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä. Päivämäärä pysyy, viikonpäivä vaihtuu. Vuonna 2026 päivä osui torstaille, ja seuraavaa Runebergin päivää vietetään perjantaina 5.2.2027. Vuonna 2028 päivä on lauantai ja vuonna 2029 maanantai.

Runebergin syntymäpäivää on juhlittu joka vuosi vuodesta 1854, hänen 50-vuotispäivästään asti.

Viikonpäivä näkyy siinä, miten päivää vietetään. Arkena torttuja viedään töihin ja kouluun, viikonloppuna leipomisen ehtii tehdä kotona. Kauppoihin ja kahviloihin tortut tulevat yleensä jo tammikuun alussa, joten ensimmäisen tortun ehtii syödä hyvissä ajoin ennen itse päivää.

Syntymäpäivästä on tosin esitetty epäilyjä, sillä joissakin tiedoissa mainitaan 7. helmikuuta. Runeberg juhli itse syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta, ja sitä päivää juhlitaan yhä. Perinne on vanha: syntymäpäivää juhlittiin jo runoilijan eläessä, ja hänen 50-vuotispäivästään vuodesta 1854 lähtien juhla on toistunut joka vuosi. Suomenkielisessä almanakassa 5.2. on lisäksi Asserin nimipäivä.

Kuka oli J. L. Runeberg? Kansallisrunoilija Pietarsaaresta Porvooseen

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804. Hän kirjoitti ruotsiksi, ja hänen runostaan Maamme tuli Suomen kansallislaulu. Siksi häntä kutsutaan Suomen kansallisrunoilijaksi.

Opinnot veivät Runebergin Turun akatemiaan, ja kun yliopisto muutti Helsinkiin, hän muutti mukana. Helsingissä hänestä tuli vuonna 1832 perustetun Helsingfors Morgonblad -lehden ensimmäinen toimittaja. Vuonna 1837 hän sai lehtorin viran Porvoon lukiosta, ja perhe muutti Porvooseen. Siellä Runeberg asui loppuelämänsä.

Kirjailija oli myös hänen vaimonsa Fredrika Runeberg (1807–1879). Perheeseen syntyi kahdeksan lasta, ja Runebergien koti Porvoossa on nykyään museo. Fredrikan nimi elää myös tortussa: hän teki porvoolaisen leipomon leivoksesta oman kotiversionsa, josta kerromme lisää Runebergin torttu -sivulla.

Vuonna 1863 Runeberg sai metsästysretkellä aivoverenvuodon. Sen jälkeen hän oli enimmäkseen vuoteenomana. Hän kuoli Porvoossa 6.5.1877, 73-vuotiaana.

Runebergin tunnetuimmat teokset: Maamme, Vänrikki Stool ja Saarijärven Paavo

Runeberg kirjoitti lyriikkaa, kertomarunoja ja näytelmiä. Kaikki hän kirjoitti ruotsiksi, mutta teoksia suomennettiin jo hänen eläessään. Esimerkiksi Paavo Cajanderin suomennokset ovat yhä tuttuja kouluista ja juhlista. Nämä teokset tunnetaan parhaiten.

Sanonta ”puhuu kuin ruuneperi” tarkoittaa taitavaa sanankäyttöä, vaikka Runeberg ei tiettävästi ollut itse kummoinen puhuja.

Hirvenhiihtäjät (1832). Heksametrimittainen kertomaruno suomalaisesta maalaiselämästä. Se oli Runebergin ensimmäisiä laajoja teoksia.

Jouluilta (1841) ja Kuningas Fjalar (1844). Jouluilta on kertomaruno joulusta kartanossa. Kuningas Fjalar taas on muinaisaiheinen sankarirunoelma.

Maamme. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden avausrunoksi. Fredrik Pacius sävelsi sen, ja laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden Floran päivän juhlassa 13.5.1848. Kansallislauluna siitä lauletaan ensimmäinen ja viimeinen eli 11. säkeistö. Molemmat ovat sivun lopussa Paavo Cajanderin suomennoksena.

Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860). Kaksiosainen runoelma kuvaa Suomen sotaa 1808–1809. Tunnetuimpia runoja ovat Sotilaspoika, Sven Tuuva ja Döbeln Juuttaassa. Teos muokkasi 1800-luvulla suomalaisten käsitystä omasta maastaan ja historiastaan.

Saarijärven Paavo. Runo kertoo köyhästä talonpojasta, joka ei luovu toivosta hallavuosinakaan. Sen loppu, leivän jakaminen naapurin kanssa, tunnetaan yhä.

Saarijärven Paavo, Vänrikki Stool ja Sven Tuuva muokkasivat pitkään sitä, millaisena suomalaiset näkivät itsensä: sitkeinä, vaatimattomina ja uskollisina. Kieleen jäi myös sanonta ”puhuu kuin ruuneperi”, joka tarkoittaa taitavaa sanankäyttöä. Runeberg ei tiettävästi ollut itse kummoinen puhuja.

Liputus, vapaapäivä ja kaupat Runebergin päivänä

Runebergin päivän huomaa lipputangoista. Sisäministeriö luettelee 5.2. vakiintuneisiin liputuspäiviin. Vakiintunut ei ole sama asia kuin virallinen: viralliset liputuspäivät on määrätty asetuksella, ja niinä valtion virastojen on liputettava. Runebergin päivän liputus perustuu tapaan eikä lakiin, joten se on suositus eikä velvoite. Useimmat noudattavat sitä silti.

Lippu nostetaan kello 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan, viimeistään kello 21. Helmikuussa aurinko laskee etelässä jo iltapäivällä, joten liputuspäivä jää lyhyeksi.

Muuten päivä on tavallinen arki. Runebergin päivä ei ole vapaapäivä eikä pyhäpäivä, joten töitä ja koulua on normaalisti eikä siitä makseta pyhäkorvauksia. Kaupat ovat auki tavallisin aukioloajoin. Runebergintorttuja myydään yleensä tammikuun alusta päivään asti, ja joissakin Porvoon kahviloissa niitä saa ympäri vuoden.

Miten Runebergin päivää vietetään? Torttu, runo ja lippu salkoon

Runebergin päivän viettotapa on yksinkertainen: lippu salkoon, torttu kahvin kanssa ja ehkä yksi runo. Moni laulaa tai lukee päivän kunniaksi Maamme-runon. Lisäksi päivään kuuluu muutama perinne, joista osa on paikallisia.

Lippu salkoon, torttu kahvin kanssa ja ehkä yksi runo.

Runebergintorttu. Päivän tunnetuin perinne on mantelinen, kostutettu leivos, jonka päällä on vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta. Ohjeen, vinkit ilman torttuvuokia ja tortun historian löydät omalta sivultaan: Runebergin torttu.

Runeberg-palkinto. Porvoon kaupunki ja Uusimaa-lehti jakavat Runebergin päivänä Porvoossa Runeberg-palkinnon kaunokirjalliselle teokselle. Palkinto perustettiin vuonna 1986.

Runebergin koti Porvoossa. Runebergien koti on nykyään museo, ja Porvoossa päivän ympärille järjestetään vuosittain ohjelmaa.

Runebergin patsas Helsingissä. Esplanadin puistossa seisoo Runebergin patsas. Sen veisti runoilijan poika Walter Runeberg, ja patsas paljastettiin vuonna 1885.

Päiväkodissa ja koulussa. Lapset askartelevat paperitorttuja, värittävät Runebergin kuvia ja opettelevat Maamme-laulun ensimmäisen säkeistön. Pienten kanssa voi myös leipoa.

Runo kahvipöytään ja toivotus viestiin. Yhden Runebergin runon voi lukea ääneen kahvin kanssa, ja lyhyitä suomennoksia on sivun lopussa. Ystävälle tai työkavereille voi lähettää lyhyen toivotuksen, ja valmiita tekstejä on alempana.

Hyvää Runebergin päivää – toivotukset

Kopioi toivotus viestiin, korttiin tai työpaikan kahvihuoneen lappuun.

Hyvää Runebergin päivää! Kahvi kuumana ja torttu tuoreena.

Hyvää Runebergin päivää! Tänään on hyvä syy pysähtyä tortulle ja runolle.

Hyvää J. L. Runebergin päivää! Kiitos, että olet osa minun Suomeani.

Lipputangossa sinivalkoinen, lautasella torttu. Hyvää Runebergin päivää!

Hyvää Runebergin päivää! Lähetän tortun verran makeutta keskelle helmikuuta.

Runebergille runot, meille tortut. Hyvää Runebergin päivää!

Hyvää Runebergin päivää, työkaverit! Tortut ovat kahvihuoneessa. Ehdi ennen kuin ne loppuvat.

Hyvää Runebergin päivää! Toivottavasti hillo on punaista ja kuorrute valkoista, niin kuin kuuluu.

Hyvää Runebergin päivää – trevlig Runebergsdag!

Hyvää Runebergin päivää! Helmikuussa torttu kahvin kanssa ei tarvitse muuta syytä.

Runebergin runoja suomeksi

Runeberg kirjoitti ruotsiksi. Nämä suomennokset ovat vapaasti käytettävissä, koska sekä runoilija että kääntäjät ovat kuolleet yli 70 vuotta sitten. Tekstit on otettu Wikiaineistosta sellaisinaan, vanhoine kirjoitusasuineen.

Maamme (1. ja 11. säkeistö)

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien!

Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa.

– Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander

Joutsen

Tuo joutsen ruskost’ ilmojen jo vaipui pintaan veen ja tyynnä souti, laulellen siin’ iltaan suviseen.

Suloa Suomen laulu soi, sen ilmain ilontaa, kuink’ unens’ siellä päivän koi yökaudet unhottaa.

Kuin koivut, lepät tuuheat luo syvät siimehet, kuin kullass’ säihkyy lahdelmat ja veet on vilpoiset.

Kuink’ armasta on, ihanaa siell’ luona lemmikin, kuink’ uskolliset kaihoaa taas sinne takaisin.

Soi kautta salmein sävel tuo, sen laulu korutoin, ja saapuin puolisonsa luo, se hiljaa joikui noin:

»Vaikk’ ei käy elonunelmas taa vuosisatojen, sa Suomess’ olit onnekas, sait laulaa kevääss’ sen.

– Johan Ludvig Runeberg, suom. Valter Juva

Saarijärven Paavo (alku ja loppu)

Saarijärven salomailla asui tilallansa hallaisella Paavo, perkas, hoiti ahkerasti maataan; mutta Jumalalta kasvun toivoi. Vaimoineen ja lapsineen hän siinä niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan, ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: »Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada, veljeään ken hädässä ei hylkää. Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla.»

– Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander

Usein kysyttyä

Milloin on Runebergin päivä?

Runebergin päivä on joka vuosi 5. helmikuuta, J. L. Runebergin syntymäpäivänä. Vuonna 2026 se oli torstaina, vuonna 2027 se on perjantaina, vuonna 2028 lauantaina ja vuonna 2029 maanantaina.

Missä ja milloin Runeberg syntyi?

Pietarsaaressa 5. helmikuuta 1804. Syntymäpäivästä on esitetty epäilyjä, sillä joissakin tiedoissa mainitaan 7. helmikuuta. Runeberg itse juhli syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta, ja sitä päivää juhlitaan yhä.

Miksi Runebergin päivää vietetään?

Päivä on omistettu kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergille, joka syntyi 5.2.1804. Hänen Maamme-runostaan tuli kansallislaulu, ja Vänrikki Stoolin tarinat muokkasi 1800-luvulla suomalaisten käsitystä omasta maastaan ja historiastaan.

Onko Runebergin päivä virallinen liputuspäivä?

Ei ole virallinen, vaan vakiintunut liputuspäivä. Viralliset liputuspäivät on määrätty asetuksella, ja niinä valtion virastojen on liputettava. Vakiintuneina liputuspäivinä liputus on suositus, jota useimmat noudattavat. Lippu nostetaan kello 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan, viimeistään kello 21.

Onko Runebergin päivä vapaapäivä tai pyhäpäivä?

Ei ole. Runebergin päivä on tavallinen työ- ja koulupäivä, eikä siitä makseta pyhäkorvauksia. Kaupat ovat auki normaalisti.

Mitä Runebergin päivänä syödään?

Runebergintorttuja. Ne ovat mantelisia, kostutettuja leivoksia, joiden päällä on vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta. Torttuja myydään yleensä tammikuun alusta Runebergin päivään asti.

Saako Runebergin torttuja ympäri vuoden?

Useimmista kaupoista ja leipomoista ei. Torttuja myydään yleensä tammikuun alusta Runebergin päivään. Porvoon kaupungin mukaan Porvoosta runebergintorttuja saa ympäri vuoden, ja kotona niitä voi leipoa milloin tahansa.

Keksikö Fredrika Runeberg runebergintortun?

Ei aivan. Porvoon kaupungin mukaan leivosta sai alun perin porvoolaisen sokerileipurin Lars Henrik Asteniuksen leipomosta, ja Fredrika teki siitä oman kotiversionsa. Fredrikan reseptikirjassa on vanhin tunnettu ohje. Tarina tortusta, joka syntyi hätäpäissään kaapin jämistä, on legendaa.

Mitä merkittävää Runeberg teki?

Hän kirjoitti runon Vårt land, josta suomeksi Maamme-nimellä tuli Suomen kansallislaulu. Lisäksi hän kirjoitti muun muassa Vänrikki Stoolin tarinat, Saarijärven Paavon ja Hirvenhiihtäjät. Hänen kuvansa sitkeästä ja vaatimattomasta suomalaisesta jäi elämään pitkäksi aikaa.

Mikä on Runebergin tunnetuin runo?

Maamme, joka on Vänrikki Stoolin tarinoiden avausruno. Kansallislauluna siitä lauletaan ensimmäinen ja viimeinen eli 11. säkeistö. Molemmat löytyvät tältä sivulta Paavo Cajanderin suomennoksena.

Kirjoittiko Runeberg suomeksi?

Ei. Runeberg kirjoitti ruotsiksi. Hänen teoksiaan suomennettiin jo hänen eläessään, ja esimerkiksi Paavo Cajanderin suomennokset ovat yhä tuttuja kouluista ja juhlista.