Kuulin juuri, että [nimi] on kuollut. Olen niin pahoillani, rakas ystävä. Halaan sinua ajatuksissani.
Surunvalittelut: mitä sanoa tai kirjoittaa, kun joku on kuollut
Surunvalitteluksi riittää lyhyt ”otan osaa” tai ”osanottoni”. Lisää siihen yksi oma asia: vainajan nimi, muisto hänestä tai konkreettinen tarjous avusta. Sävy riippuu siitä, kuka kuoli ja miten, ja siitä, kuinka läheinen olet. Kömpelökin osanotto on parempi kuin vaikeneminen. Sivulta löydät myös tilannekohtaiset esimerkit, välteltävät lauseet ja valmiit tekstit kopioitavaksi.
Päivitetty · tukipuhelinten numerot tarkistettu 11.11.2026
Sivulla on kumppanilinkkejä: jos ostat niiden kautta, saamme pienen palkkion. Se ei vaikuta siihen, mitä suosittelemme.
Kielitoimiston sanakirjassa sanan ”osa” kohdalla on lyhyt vuoropuhelu: ”Vaimoni kuoli äskettäin.” – ”Otan osaa.” Kaksi sanaa riittää kertomaan, että viesti on kuultu ja kuulija on pahoillaan. Pidempää selitystä ei tarvita.
Silti viestikenttä jää helposti tyhjäksi. Ystävän isä on kuollut, työkaverin puoliso menehtyi onnettomuudessa tai naapurin vaimo kuoli pitkän sairauden jälkeen. Kaksi sanaa tuntuu liian vähältä, pitkä lause liian juhlalliselta, ja jokainen vaihtoehto voi kuulostaa väärältä. Kun sopivaa ei löydy, viesti jää lähettämättä, ja surevalle se näkyy hiljaisuutena. Täydellistä sanamuotoa tärkeämpää on, että viesti lähtee. Jos tarvitset sanat heti, siirry tilannekohtaisiin esimerkkeihin tai lyhyisiin surunvalitteluihin.
Mitä sanoa, kun joku on kuollut?
”Otan osaa” ja ”osanottoni” ovat kumpikin Kielitoimiston ohjepankin mukaisia, samoin ”lämmin osanottoni”. Myös ”olen pahoillani” sanoo saman asian. Kaikki ovat lyhyitä, ja juuri siksi ne toimivat: ne kertovat, että kuolemasta on kuultu, eivätkä ne vaadi surevalta mitään.
Valmiilla ilmauksella on silti rajansa. Kun sama lause tulee kymmeneltä ihmiseltä peräkkäin, se voi alkaa kuulostaa ontolta. Siksi ”otan osaa” toimii parhaiten pohjana, jonka perään tulee yksi oma asia. Se voi olla vainajan nimi: ”Otan osaa. Ajattelen sinua ja Marjattaa tänään.” Se voi olla muisto siitä, miten hän piti kokouksessa nuoremman puolta tai leipoi joka syksy liikaa korvapuusteja. Tai se voi olla tarjous, jonka voi oikeasti lunastaa.
Konkreettinen tarjous on helpompi ottaa vastaan kuin yleinen lupaus. ”Kerro, jos voin auttaa” jättää aloitteen ihmiselle, jolla ei juuri nyt ole voimia pyytää. ”Käyn torstaina kaupassa, laitan aamulla viestin ja kysyn listan” ei vaadi surevalta muuta kuin vastauksen. Kauppareissu, lasten hakeminen koulusta ja valmis ruoka ovat apua, josta voi sopia päivän tarkkuudella.
Jos sanoja ei löydy, senkin voi sanoa. ”En tiedä, mitä sanoisin, mutta ajattelen sinua” on rehellinen lause. Surututkija Mari Pulkkinen on MTV Uutisten haastattelussa kutsunut harhaksi käsitystä, ettei surevalle tarvitse sanoa mitään. Osanoton ei hänen mukaansa tarvitse olla omaperäinen, sillä sekin on parempi kuin välttely. Muuten sureva voi jäädä yksin, kun kukaan ei halua häiritä.
Pitkä sairaus vai äkillinen kuolema? Sävy tilanteen mukaan
”Hän pääsi lepoon” voi olla juuri oikea lause, kun mummo on ollut viikkoja saattohoidossa ja perhe on istunut vuorotellen hänen vierellään. Jos kolmekymppinen kuoli liikenneonnettomuudessa matkalla töihin, sama lause kuulostaa siltä kuin kuolemassa olisi jotain hyvää. Ennen kuin valitset valmiin fraasin, mieti, miten hän kuoli ja kuinka odotettu kuolema oli.
Sama lause voi lohduttaa yhtä surevaa ja satuttaa toista.
Pitkän sairauden jälkeen omaiset ovat usein ehtineet hyvästellä, ja suru on voinut alkaa jo ennen kuolemaa. Silloin muistot ja kiitollisuus sopivat osanottoon luontevasti. Helpotuksesta ei kannata puhua ensimmäisenä. Jos sureva itse kertoo olevansa helpottunut siitä, että kivut loppuivat, voit kuunnella ja myötäillä, mutta tunnetta ei kirjoiteta hänen puolestaan.
Äkillinen kuolema tuo surun rinnalle shokin. Silloin viestissä riittää kertoa, että olet kuullut ja välität. Selityksiä ei kannata etsiä, eikä vastausta tarvitse odottaa. Kaikki eivät jaksa ensimmäisinä päivinä puhua puhelimessa, ja lyhyeen viestiin sureva voi vastata silloin, kun pystyy. Läheinen ystävä voi silti soittaa tai mennä käymään. Surevan kohtaaminen -sivuston kriisiapuohjeessa neuvotaan huolehtimaan siitä, että sureva syö, juo ja lepää. Jos hän ensin kieltäytyy avusta, sitä voi tarjota uudelleen.
Nuoren ihmisen kuolemassa tutut lohdutukset kääntyvät helposti itseään vastaan. ”Kultaiset muistot” ja ”hän eli täyden elämän” sopivat pitkän elämän päätteeksi, eivät elämään, joka katkesi kesken. Silloin on parempi sanoa suoraan, että tapahtunut on käsittämätöntä ja olet siitä pahoillasi. Vainajan nimi ja yksi muisto kertovat, että hän merkitsi jotain muillekin.
Iäkkään ihmisen kuolemaa taas on houkutus pehmentää iällä. Pulkkinen mainitsee lauseen ”olihan hänellä ikää” yhtenä esimerkkinä lohdutuksesta, joka satuttaa. Yhdeksänkymppinenkin äiti on äiti, ja lapsi menettää hänet vain kerran. Pitkä elämä sopii silti osanoton aiheeksi, kun puhut siitä, mitä hän teki ja keitä hän rakasti, etkä siitä, että hänen aikansa oli jo täynnä.
Ystävälle, työkaverille vai tuttavalle?
Läheiselle ystävälle ensimmäinen viesti on vasta alku. Hautajaisten jälkeen ympärillä hiljenee, kun muut palaavat omaan arkeensa, ja silloin tavallinen yhteydenotto voi tuntua hyvältä. Mielenterveystalon ohjeessa muistutetaan, että tukea tarvitaan myös myöhemmin. Ystävä voi pyytää kävelylle, tuoda ruokaa tai soittaa viikon päästä uudelleen, ja sureva päättää itse, lähteekö mukaan. Myöhempiin viesteihin sopivia sanoja on lohdutuksen sanojen sivulla.
Työkaverin kohdalla voi epäröidä, kuuluuko asiasta sanoa mitään. Kuuluu. Surevan kohtaaminen -sivuston työpaikkaohjeen mukaan olennaisinta on, että osanotto esitetään, koska menetyksen ohittaminen koetaan usein loukkaavana. Lyhyt viesti, kortti tai kasvokkain sanottu ”otan osaa” riittää. Sen jälkeen sureva saa itse päättää, mitä hän kertoo ja haluaako hän puhua asiasta töissä. Kuulumisia voi kysyä ja apua työtehtävissä tarjota, mutta yksityiskohtia ei kannata udella.
Esihenkilöllä on kaksi roolia. Työnantajan edustajana hän esittää virallisen osanoton, ja yhteinen kukkalähetys tai työtovereiden adressi on sopiva ele. Lisäksi hän ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti, ja joskus myös surunvalittelukäynti on paikallaan. Työpaikkaohje neuvoo kysymään toiveista yksittäin ja tarkasti, koska avoin ”mitä toivoisit?” vaatii surevalta enemmän. Kysyä voi esimerkiksi, mitä työkavereille saa kertoa ja miten paluu töihin sovitaan. Paluun jälkeenkin kannattaa muistaa, että vainajan syntymäpäivä tai kuolinpäivä voi nostaa surun pintaan vielä kuukausien päästä.
Osanotto ei edellytä, että tunsit vainajan. Suomi.fi:n surua käsittelevässä oppaassa todetaan, että vainajaa tuntematonkin voi olla surevalle tukena. Kun puolison täti, työkaverin isä tai ystävän isoäiti kuolee, osanotto kohdistuu siihen, jonka tunnet, ja hänen menetykseensä. Jos et pääse hautajaisiin, voit kirjoittaa oman korttisi tai liittää nimesi puolison tai perheen kukkatervehdykseen. Adressin kirjoittamiseen on oma ohjeensa.
Kun kuollut on puoliso, lapsi tai vanhempi
Leskeksi jäänyt menettää ihmisen lisäksi yhteisen arjen: aamukahvin kaksin, jonkun, jolle kertoa päivästä, ja toisen äänen kotona. Siksi apu kannattaa kohdistaa arkeen, ja yhteydenotto vielä viikkojen ja kuukausien päästä kertoo, ettei hän jäänyt yksin. Uuteen kumppaniin vihjaaminen ei kuulu osanottoon lainkaan. Työikäisiä leskiä ja leskiperheitä tukee Nuoret Lesket ry, joka järjestää vertaistukea.
Lapsen kuoleman edessä moni vaikenee, koska pelkää sanovansa väärin. Kolme vauvansa menettänyttä äitiä kertoi MTV Uutisille vuonna 2015, että lapsen mainitseminen ei satuta, mutta vaikeneminen satuttaa. Sano siis lapsi nimeltä, myös silloin, kun hän kuoli vauvana tai ennen syntymäänsä. Muita lapsia tai uutta raskautta ei tarjota lohdutukseksi, koska kukaan ei korvaa kuollutta lasta.
Käytännön apu on tässäkin usein helpompi ottaa vastaan kuin sanat. Ruoan voi jättää ovelle, jolloin kenenkään ei tarvitse avata. Lapsen syntymäpäivä tai kuolinpäivä voi olla vanhemmille raskas vielä vuosien päästä, ja pieni viesti silloin kertoo, että lapsi on muidenkin muistissa. Muistoesine voi lohduttaa yhtä ja satuttaa toista, joten kukat, kortti tai kynttilä ovat varmempia valintoja. Lapsikuolemaperheitä tukee Käpy ry, ja korttiin sopivia säkeitä on muistovärssyissä lapselle.
Vanhemman kuolema muuttaa aikuisenkin elämää: sunnuntain puhelulle ei enää ole vastaajaa. Osanotossa toimii parhaiten muisto juuri tästä vanhemmasta, kuten se, mitä hän huusi aina ovelta perään tai miten hän muisti jokaisen syntymäpäivän. Jos toinen vanhempi elää, hänet kannattaa mainita viestissä, sillä aikuinen lapsi voi kantaa omaa suruaan ja samalla huolta leskeksi jääneestä äidistä tai isästä. Korttiin sopivia säkeitä on äidin ja isän muistoksi.
Osanotto itsemurhan jälkeen
Itsemurhan jälkeen omaiset kantavat surun lisäksi monesti vihaa, syyllisyyttä ja häpeää. Mielenterveystalon mukaan surevalla on usein suuri tarve ymmärtää, miksi näin kävi, vaikka yhtä syytä ei useinkaan löydy. Osanoton esittäjän ei tarvitse ymmärtää eikä selittää mitään. Sano sama kuin minkä tahansa kuoleman jälkeen, ”otan osaa” tai ”olen niin pahoillani”, ja käytä vainajan nimeä. Kuolintapaa ei tarvitse mainita viestissä, mutta sitä ei tarvitse kiertääkään, jos sureva itse puhuu siitä.
Kysymykset siitä, miksi hän teki niin tai olisiko jotain voinut tehdä toisin, lisäävät syyllisyyttä, jota omaiset jo kantavat. Sama koskee vainajan kutsumista heikoksi tai itsekkääksi. Mielenterveystalon mukaan menetyksen hyväksyminen vaikeutuu, jos muut tuomitsevat vainajan tai syyllistävät omaisia. Sen sijaan auttaa kuuntelija, joka kestää ristiriitaiset tunteet: ikävän, kiukun ja surun samassa lauseessa.
Itsemurhan kautta läheisensä menettäneitä tukee Surunauha ry. Sen puhelimeen voi soittaa arkisin klo 9–15 numeroon 044 977 9428. Ympäri vuorokauden päivystää MIELI ry:n Kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111. Numeroista voi kertoa myös surevalle, ja Kriisipuhelimeen voi soittaa itsekin, jos oma olo käy raskaaksi.
Mitä surevalle ei kannata sanoa?
Moni satuttava lause on sanottu hyvässä tarkoituksessa. ”Aika parantaa” yrittää antaa toivoa, ”tiedän, miltä sinusta tuntuu” hakee yhteyttä ja ”sinun pitää nyt olla vahva” rohkaisee. Mielenterveystalo mainitsee juuri nämä esimerkkeinä lauseista, joita kannattaa välttää. Ne kiirehtivät surua, olettavat jaetun kokemuksen tai kieltävät tunteet, vaikka sureva tarvitsisi luvan olla juuri niin rikki kuin on.
Toiset lauseet yrittävät ratkaista surun. Surevan kohtaaminen -sivusto mainitsee esimerkkinä ajatuksen, että ihmiselle annetaan vain sen verran kuin hän jaksaa, ja neuvoo välttämään selitysten ja tarkoitusten etsimistä. Samaan joukkoon kuuluu ”hän on nyt paremmassa paikassa”, jos et tiedä, mitä sureva itse uskoo. Vertailu on oma ansansa: oma menetys, oman isän sairaus tai lemmikin kuolema siirtää keskustelun puhujaan, vaikka tarkoitus olisi osoittaa ymmärrystä.
Kipeimpiä ovat lauseet, jotka tarjoavat menetetylle korvaajaa, kuten Pulkkisen haitallisena mainitsema ”voit saada vielä uuden lapsen”. Kysymykset perinnöstä tai kuolinsyyn yksityiskohdista taas tuntuvat tunkeilevilta, kun suru on vielä tuore.
Pelkkä ”osanotot” voi kuulostaa kiireessä näpytellyltä, vaikka se olisi lähetetty hyvällä mielellä. Varmimmat valinnat ovat ”otan osaa” ja ”osanottoni”.
Viesti, kortti, adressi vai soitto?
Evankelisluterilaisen kirkon evl.fi-sivustolla luetellaan tavat osoittaa myötätuntoa, kun hautajaisiin ei pääse: puhelu, viesti, suruadressi tai kukkatervehdys. Kanavan ratkaisee suhde surevaan. Läheinen ystävä voi soittaa tai käydä, työkaverille ja tuttavalle sopii viesti tai kortti, ja adressi tai kukat tuovat tervehdyksesi hautajaisiin silloinkin, kun et itse pääse paikalle.
Tekstiviesti tai WhatsApp-viesti sopii osanottoon hyvin, varsinkin kun ette tapaa pian. Siihen voi vastata, kun jaksaa, tai jättää vastaamatta. Kirjoita viesti samalla huolella kuin kortti, kokonaisin lausein, ja lisää loppuun, ettei vastausta tarvita. Pidempiä valmiita viestejä on osanottoviestien sivulla.
Surukortin voi lähettää kotiin heti, kun kuulet kuolemasta. Adressin voi lähettää kotiin tai toimittaa hautajaisiin. Muistotilaisuudessa adresseja ja muita osanottoja voidaan lukea ääneen, mutta evl.fi:n mukaan lukijasta sovitaan etukäteen ja lukemisen voi myös jättää pois. Surukortin tekstiin ja adressiin on omat ohjeensa. Kukkatervehdyksen voi tilata myös toiselle paikkakunnalle, ja hautajaiskukkien oppaassa kerrotaan kukkalaitteiden eroista.
Osanotolle ei ole määräaikaa. Pian kuulemisen jälkeen se on luontevinta, mutta viikkojenkin päästä se on paikallaan. Jos tapaat surevan ensimmäistä kertaa kuukausia kuoleman jälkeen, menetyksen ohittaminen olisi kummallista. Lyhyt ”Kuulin isästäsi. Otan osaa.” ja sen jälkeen kuulumisten kysyminen riittävät. Osanottoa ei tarvitse toistaa joka tapaamisella: yksi selvä osanotto ja myöhemmät tavalliset yhteydenotot kertovat, ettet ole unohtanut.
Kun itse saat osanottoja
Surevalle voi tulla lyhyessä ajassa kymmeniä viestejä, kortteja ja puheluita, ja jokaiseen vastaaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Vastaaminen ei ole velvollisuus. Viesti on tehnyt tehtävänsä jo silloin, kun se on luettu. Jos haluat kuitata, lyhyt ”Kiitos viestistä, se lämmitti” riittää, ja sen voi lähettää viikkojenkin päästä.
Evl.fi:n mukaan omainen kiittää osallistujia muistotilaisuuden lopuksi, ja kiitoksen voi esittää myöhemmin myös lehti-ilmoituksella tai kiitoskortilla. Kielitoimiston ohjepankissa on esimerkkinä juuri kiitoskortin lause ”Lämmin kiitos osanotosta.” Verbitön lause päättyy pisteeseen, ja allekirjoituksen perään ei tule pistettä. Valmiita kiitostekstejä korttiin ja viestiin on kiitos muistamisesta -sivulla.
Osanotto läheiselle ystävälle
Ystävän viestissä saa näkyä, että tunsit vainajan tai ainakin ystäväsi arjen. Korvaa [nimi] vainajan nimellä. Mukana on myös viesti viikkojen päähän, kun ensimmäinen kiire on ohi.
Otan osaa. Haen lapset koulusta tällä viikolla, jos se sopii teille. Laitan huomenna viestin, niin sovitaan päivät.
Muistan aina, miten [nimi] otti meidät vastaan mökillä ja keitti kahvit ennen kuin ehdimme riisua kengät. Osanottoni. Olet ajatuksissani.
Hautajaisista on jo kuukausi, ja olen ajatellut sinua usein. Lähdetäänkö lauantaina kävelylle? Voidaan puhua hänestä tai olla puhumatta, kumpi vain tuntuu paremmalta.
Osanotto työkaverille ja työyhteisön puolesta
Lyhyet tekstit työkaverin viestiin, esihenkilön yhteydenottoon ja yhteiseen korttiin. Niissä ei kysellä eikä odoteta vastausta.
Otan osaa suruusi. Ajattelen sinua, eikä tähän tarvitse vastata.
Kuulin äitisi kuolemasta. Otan osaa. Hoidan torstain asiakaspalaverin, joten siitä sinun ei tarvitse huolehtia.
Otan osaa koko työyhteisön puolesta ja omasta puolestani. Työasiat hoidetaan täällä. Soitan ensi viikolla, ja sovitaan silloin, miten jatketaan ja mitä haluat meidän kertovan muille.
Lämmin osanottomme. Olet ajatuksissamme näinä päivinä, ja kahvipöydässä on sinulle paikka, kun itse olet valmis. – Työkaverit [tiimi]
Osanotto, kun et tuntenut vainajaa
Osanotto kohdistuu silloin siihen, jonka tunnet. Nämä sopivat puolison sukulaisen, työkaverin vanhemman tai tuttavan läheisen kuolemaan.
En ehtinyt tuntea äitiäsi, mutta tiedän, kuinka paljon hän sinulle merkitsi. Otan osaa.
Olen kuullut sinun kertovan isästäsi niin monta tarinaa, että tuntuu kuin olisin vähän tuntenut hänetkin. Otan osaa.
Lämmin osanottoni teille kaikille. En pääse tilaisuuteen, mutta olen ajatuksissani mukana.
Osanotto leskelle
Puolison kuoleman jälkeen viestissä voi tarjota apua arkeen ja palata asiaan myöhemmin. Yksi teksteistä on tarkoitettu hääpäivälle.
Otan osaa. [nimi] puhui sinusta aina niin lämpimästi, ja nyt ajattelen teitä molempia.
Osanottoni. Hoidan pihasi lumityöt tänä talvena, eikä siitä tarvitse sopia mitään.
Muistin, että tänään olisi teidän hääpäivänne. Ajattelen sinua. Soitanko illalla vai jutellaanko mieluummin viestillä?
Osanotto lapsensa menettäneille
Tekstit sopivat myös vauvan tai kohtukuoleman jälkeen. Kirjoita lapsen nimi, jos tiedät sen.
Otan osaa. [nimi] on ollut mielessäni koko päivän.
Olen niin pahoillani, että menetitte vauvanne. Hän on teidän lapsenne, ja me muistamme hänet. Lämmin osanottoni.
Otan osaa. Tuon ruokaa keskiviikkona ja jätän sen ovelle. Teidän ei tarvitse avata eikä vastata.
Muistan, että [nimi] olisi tänään täyttänyt vuosia. Sytytin hänelle kynttilän ja ajattelen teitä.
Osanotto, kun äiti tai isä on kuollut
Muisto juuri tästä vanhemmasta tekee viestistä henkilökohtaisen. Vaihda esimerkin äiti tai isä tilanteen mukaan.
Otan osaa isäsi kuoleman johdosta. Muistan, miten hän haki meidät aina harjoituksista ja soitti autossa samaa kasettia. Ajattelen myös äitiäsi näinä päivinä.
Lämmin osanottoni äitisi kuoleman johdosta. Hänen kanssaan oli aina helppo jutella. Toivon sinulle ja koko perheellenne voimia näihin päiviin.
Osanottoni. Kerro joskus, jos haluat, millainen isä hän sinulle oli. Kuuntelen mielelläni.
Lyhyet surunvalittelut
Yhden tai kahden lauseen osanotot korttiin, viestiin tai adressiin. Lisää perään vainajan nimi tai oma muisto, jos haluat tehdä tekstistä omasi.
Osanottoni
Osanottoni läheisenne poismenon johdosta. Toivotan teille voimia surun keskelle.
Voimia suruun
Toivotan voimia ja lohtua surun keskelle. Syvimmät surunvalitteluni.
Myötätunnolla
Syvällä myötätunnolla osanottoni menetyksenne johdosta.
Lyhyt osanotto
Sydämelliset surunvalittelut. Ajatukseni ovat kanssanne.
Surun keskellä
Suru on raskasta kannettavaa. Tiedä, ettet ole yksin. Osanottoni.
Lämpimin ajatuksin
Lämpimin ajatuksin tänä vaikeana aikana. Surunvalitteluni.
Hiljainen suru
Sanat eivät riitä, mutta sydämeni on kanssanne. Osanottoni.
Muisto elää
Läheisenne muisto elää niissä, jotka häntä rakastivat. Osanottoni.
Ajatuksissa
Olette ajatuksissani tänä surullisena aikana. Vilpittömät surunvalitteluni.
Surussa mukana
Olen surussa mukananne. Toivotan teille rauhaa ja lohtua.
Koskettavat surunvalittelut
Pidemmät tekstit rakkaudesta, muistoista ja surun kulusta. Ajasta ja muistojen lohdusta puhuvat lauseet sopivat parhaiten, kun kuolema oli odotettu tai tiedät surevan ajattelevan itse samoin. Äkillisen kuoleman jälkeen lyhyt teksti on usein parempi. Jos teksti lupaa apua, lisää perään konkreettinen ehdotus.
Rakkaus ei katoa
Rakkaus ei katoa kuoleman myötä. Se muuttaa muotoaan, mutta elää ikuisesti niissä, jotka muistavat. Osanottoni.
Suru on rakkauden hinta
Suru on rakkauden hinta. Mitä syvempi rakkaus, sitä syvempi suru. Surunne kertoo siitä, kuinka paljon merkitsitte toisillenne.
Muistojen lohtu
Toivon, että kauniit muistot tuovat lohtua surun keskelle. Läheisenne eli merkityksellisen elämän.
Surun aalto
Suru tulee aaltoina. Anna itsellesi aikaa ja armoa. Olen täällä, jos tarvitset. Osanottoni.
Sydämen muisto
Ne, joita rakastamme, eivät koskaan todella lähde. He elävät sydämissämme ikuisesti. Osanottoni.
Hiljainen tuki
Joskus sanat eivät riitä. Haluan vain olla läsnä kanssanne tässä surussa. Osanottoni.
Elämän jälki
Läheisenne jätti kauniin jäljen tähän maailmaan. Se jälki ei katoa koskaan. Surunvalitteluni.
Yhdessä surussa
Surua ei tarvitse kantaa yksin. Olen kanssanne ajatuksissa ja rukouksissa. Syvimmät surunvalitteluni.
Kaunis elämä
Kaunis elämä ansaitsee kauniin muiston. Läheisenne muistoa kunnioittaen – osanottoni.
Ajan myötä
Ajan myötä suru muuttuu lempeämmäksi ja muistot kirkkaammiksi. Toivotan teille rauhaa. Osanottoni.
Uskonnolliset surunvalittelut
Rukouksen, siunauksen ja iankaikkisen levon sanat sopivat, kun tiedät vainajan tai omaisten uskon. Jos et tiedä, lyhyt surunvalittelu on varmempi valinta.
Jumalan lohdutus
Jumala lohduttakoon teitä surun keskellä. Rukoilen rauhaa ja voimia perheellenne. Osanottoni.
Taivaan kotiin
Läheisenne on nyt Taivaan kotona, rauhassa ja kivutta. Rukouksin ja osanottoni.
Iankaikkinen lepo
Anna hänelle iankaikkinen lepo ja loista hänelle ikuinen valo. Osanottoni ja rukoukseni.
Herran siunaus
Herra siunatkoon ja varjelkoon teitä tänä vaikeana aikana. Lämpimin ajatuksin ja rukouksin.
Usko kantaa
Usko kantaa silloinkin, kun omat voimat eivät riitä. Rukoilen teille lohtua ja rauhaa. Osanottoni.
Jumalan käsissä
Läheisenne on nyt Jumalan turvallisissa käsissä. Toivotan teille lohtua ja rauhaa. Osanottoni.
Toivon valo
Surun pimeydessäkin loistaa toivon valo. Jumala on kanssanne. Osanottoni.
Usein kysyttyä
Kumpi on oikein, otan osaa vai osanottoni?
Molemmat ovat Kielitoimiston ohjepankin mukaan oikein, samoin ”lämmin osanottoni”. ”Otan osaa” on verbillinen lause, joka sopii hyvin puheeseen ja viestiin. ”Osanottoni” ja ”lämmin osanottoni” ovat tavallisia korttiin ja adressiin. Sen sijaan muoto ”osaaotto” on yleiskielen suosituksen vastainen.
Voiko osanoton lähettää tekstiviestillä?
Voi. Viesti on usein helpoin tapa tavoittaa sureva ensimmäisinä päivinä, kun puhelimeen vastaaminen voi tuntua raskaalta. Läheiselle viesti voi olla ensimmäinen yhteydenotto, jonka jälkeen lähetät kortin tai soitat, kun pahimmat päivät ovat takana.
Onko liian myöhäistä esittää osanotto viikkojen tai kuukausien päästä?
Ei ole. Myöhäisessä viestissä viiveen voi todeta lyhyesti: ”Kuulin vasta nyt äitisi kuolemasta. Olen pahoillani, että viestini tulee näin myöhään. Otan osaa.” Anteeksipyyntöä ei tarvitse pidentää, sillä pääasia on, että sureva kuulee sinun ajatelleen häntä.
Mitä vastata osanottoon?
Vastaaminen ei ole velvollisuus. Jos viestejä on paljon, yhden yhteisen kiitoksen voi lähettää kaikille kerralla, esimerkiksi ”Kiitos kaikille, jotka muistitte häntä ja meitä.” Omaiset voivat kiittää myöhemmin myös muistotilaisuudessa, kiitoskortilla tai lehti-ilmoituksella.
Mitä kirjoittaa, kun ei tuntenut vainajaa?
Kohdista osanotto siihen, jonka tunnet. Naapurille riittää usein lyhyt sana pihalla tai kortti postiluukusta: ”Kuulimme miehenne kuolemasta. Otamme osaa.” Vainajan tunteminen ei ole osanoton edellytys.
Mikä ero on surunvalittelulla ja osanotolla?
Sanat ovat lähes samaa tarkoittavia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan surunvalittelu on surun johdosta esitetty osanoton ilmaus, ja sitä käytetään erityisesti kuolemantapauksista. Osanotto tarkoittaa laajemmin myötätunnon osoittamista. Surunvalittelu kuulostaa hieman juhlavammalta, ja se näkyy usein kirjallisissa yhteyksissä, kuten surunvalitteluadressissa.
Kirjoitetaanko lämmin osanotto isolla alkukirjaimella?
Vain ensimmäinen sana alkaa isolla kirjaimella, kuten virkkeen alussa aina: ”Lämmin osanottoni.” Muut sanat kirjoitetaan pienellä, ellei kyse ole nimestä. Kotimaisten kielten keskus on neuvonut kirjoittamaan joulutoivotuksissa yleisnimet pienellä, ja sama periaate sopii osanottoon.
Lisää aiheesta
Lähteet
- Kielitoimiston sanakirja: osa (ottaa osaa)
- Kielitoimiston sanakirja: osanotto
- Kielitoimiston sanakirja: surunvalittelu
- Kielitoimiston ohjepankki: Objekti (otan osaa, osanottoni)
- Kielitoimiston ohjepankki: Piste
- Kotus: Taas toivotus hyvän joulun
- Surevan kohtaaminen: Tietoa surevan kohtaamisesta
- Surevan kohtaaminen: Sureva työyhteisössä
- Surevan kohtaaminen: Kriisissä olevan auttaminen
- Mielenterveystalo: Miten tukea surevaa?
- Mielenterveystalo: Oletko menettänyt läheisen itsemurhan kautta?
- evl.fi: Muistotilaisuus
- Suomi.fi: Tukea suruun
- MTV Uutiset 20.10.2018: surututkija Mari Pulkkinen lohdutuksista
- MTV Uutiset 25.5.2015: ohjeita lapsen menettäneen läheiselle
- Surunauha ry
- MIELI ry: Kriisipuhelin
- Käpy – Lapsikuolemaperheet ry
- Nuoret Lesket ry