Joulupöytä – perinteiset jouluruoat, aikataulu ja kattaus

Perinteinen suomalainen joulupöytä koostuu kinkusta, rosollista, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikosta sekä kalapöydästä, kuten graavilohesta ja silleistä. Riisipuuro syödään usein jo aamulla, ja jälkiruoaksi on luumukiisseliä, joulutorttuja ja piparkakkuja. Jouluateria katetaan yleensä noutopöydäksi, ja kinkku on valmis, kun sen sisälämpötila on vähintään 75 astetta.

Päivitetty · Jouluaatto on to 24.12.2026

Jouluaaton iltapäivänä keittiössä on ahdasta. Uunista leviää kinkun tuoksu, laatikot odottavat vuoroaan pöydällä, ja joku etsii kaapin perältä sitä yhtä isoa vatia, joka on käytössä kerran vuodessa. Olohuoneesta kysytään jo kolmannen kerran, milloin syödään.

Suomalainen joulupöytä näyttää monessa kodissa melkein samalta, ja silti jokaisella perheellä on omat sääntönsä: kuka tekee rosollin, kuuluuko pöytään kalkkuna ja syödäänkö puuro aamulla. Kokosimme alle, mistä perinteiset jouluruoat ovat peräisin, valmiita menuja isoon ja pieneen pöytään, aikataulun aattoviikolle sekä ohjeet, joilla kinkku ja tähteet pysyvät turvallisina.

Mistä suomalainen joulupöytä syntyi? Perinteiset jouluruoat – lista

Moni joulupöydän ruoka on vanhempi kuin luulisi. Kinkku on ollut osa joulupöytää 1800-luvulta asti, ja nykyään suomalaiset ostavat sitä jouluksi yli viisi miljoonaa kiloa. Lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko yleistyivät jouluruokina samalla vuosisadalla. Bataattilaatikko on pöydän uusin tulokas.

Riisipuuroa söivät ensin kaupunkien varakkaat, koska riisi oli kallista tuontitavaraa.

Riisipuuroa söivät ensin kaupunkien varakkaat, koska riisi oli kallista tuontitavaraa. Sitä ennen jouluna keitettiin ohrapuuroa. Rosolli sai nimensä venäjän sanasta rossol, ja ennen sitä ruokaa kutsuttiin sallatiksi. Lipeäkala oli aikanaan tavallinen jouluruoka, mutta nykyään se on harvinaisempi.

Tämän päivän tavallinen joulupöytä kootaan alla olevista ruokaryhmistä. Kaikkea ei tarvitse olla, ja moni valitsee vain perheen suosikit.

Kalapöytä. Graavilohi, kylmäsavulohi, sillit eri liemissä ja mäti smetanan ja sipulin kanssa, joskus myös lipeäkala valkokastikkeessa. Kaloista kerromme lisää seuraavassa luvussa.

Kinkku. Uunissa paistettu joulukinkku sinapin kanssa. Kinkun rinnalla tai sijasta voi olla kalkkuna tai lammas.

Laatikot. Lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja imelletty perunalaatikko. Uudempi suosikki on bataattilaatikko.

Salaatit. Rosolli kermakastikkeen kanssa ja sienisalaatti. Moni tekee myös punajuurisalaatin tai raikkaan vihreän salaatin.

Lisukkeet. Keitetyt perunat, herneet, joulusinappi, punajuuret ja kurkut. Tuore ruisleipä kuuluu monen pöytään.

Puuro. Riisipuuro kanelilla ja sokerilla, usein jo aamulla. Puuroon piilotetaan manteli, ja sen löytäjällä kerrotaan olevan onnea seuraavana vuonna.

Jälkiruoat ja herkut. Luumukiisseli tai sekahedelmäkeitto, joulutortut, piparkakut, suklaat ja konvehdit. Herkut tuodaan pöytään usein vasta kahvin kanssa.

Juomat. Glögi, kotikalja, mehu ja kivennäisvesi. Aikuisille joulupöytään sopivat myös olut ja viini.

Joulun kalapöytä – graavilohi, sillit ja mäti

Kalat syödään perinteisesti joulupöydän ensimmäisenä ruokalajina. Isoa valikoimaa ei tarvita, sillä kahdesta kolmesta kalasta saa jo kattavan kalapöydän.

Graavilohi. Suosituin joulukala. Lohifilee graavataan suolalla, sokerilla ja tillillä jääkaapissa 1–2 vuorokautta, ja se leikataan ohuiksi siivuiksi juuri ennen tarjoilua.

Sillit. Sinappisilli, matjessilli ja punasipulisilli ovat klassikoita. Ne tarjotaan keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kanssa.

Kylmäsavulohi ja mäti. Kylmäsavulohi sopii rullille tai leivälle. Mäti tarjoillaan smetanan, hienonnetun punasipulin ja blinien tai paahtoleivän kanssa.

Lipeäkala. Vanha jouluruoka, jota tarjotaan yhä monessa kodissa valkokastikkeen, herneiden ja maustepippurin kera.

Lämminsavu- tai uunikala. Kuumennettu kala sopii kaikille. Uunilohi, lämminsavukirjolohi tai paistettu siika tuo kalapöytään myös lämpimän vaihtoehdon.

Lämmin kala ei ole pelkkä makuasia. Ruokaviraston mukaan raskaana olevien ja iäkkäiden kannattaa syödä vain kunnolla kuumennettuja kalatuotteita. Graavattu ja kylmäsavustettu kala sekä mäti voivat sisältää listeriaa, ja +72 asteen kuumennus tuhoaa sen. Jos pöytään tulee raskaana oleva tai iäkäs vieras, uunilohi tai lämminsavukala kannattaa siis lisätä kalapöytään.

Joulumenu – valmiit ruokalistat ja moderni, erilainen joulupöytä

Joulun ruokalista on helpompi koota, kun pohja on valmiina. Valitse menu ja vaihda siitä pois se, mikä ei teidän pöytäänne kuulu.

Perinteinen joulumenu. Alkuun graavilohi, sillit ja rosolli ruisleivän kanssa. Pääruoaksi kinkku sinapin kera, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko sekä keitetyt perunat. Jälkiruoaksi luumukiisseli ja joulutortut.

Moderni joulumenu. Alkuun punajuuricarpaccio ja paahdettu kirjolohi. Pääruoaksi uunilohi tai kalkkunanrinta ja annoskokoiset bataattilaatikot. Jälkiruoaksi glögillä maustetut uunipäärynät.

Kasvis- ja vegaaninen joulumenu. Alkuun porkkanalohi ja sienisalaatti. Pääruoaksi pähkinä- tai linssipaisti, vegaaniset laatikot ja rosolli kaurakastikkeella. Jälkiruoaksi riisipuuro kaurajuomaan keitettynä ja luumukiisseli. Lisää vinkkejä on vegaanisen joulupöydän luvussa.

Pieni joulumenu kahdelle. Pala graavilohta, pieni kinkkurulla, kaksi suosikkilaatikkoa ja joulutortut. Kun ateria kootaan näin, tähteitä jää sopivasti välipäiviin. Pienen pöydän vinkit ovat alempana.

Kaikki eivät halua kinkkua, eikä joulupöydän tarvitse noudattaa kaavaa. Sen voi koota muutaman hyvän ruoan ympärille tai tarjota tutut maut uudessa muodossa.

Uunilohi pääruoaksi. Kokonainen lohifilee uunissa sitruunan ja tillin kanssa. Se on kevyempi kuin kinkku ja valmistuu alle tunnissa.

Kalkkuna. Pienempi kalkkuna tai kalkkunanrinta sopii pienelle porukalle. Siipikarja kypsennetään vähintään 75 asteen sisälämpötilaan.

Pikkupalapöytä. Perinteisistä ruoista tehdään pieniä annoksia: rosollia laseissa, silliä ruisleivän päällä ja kinkkua kuorrutettuina viipaleina.

Joulubrunssi. Puuro, graavilohi, munat, piirakat ja glögi myöhäisaamuna. Brunssi sopii hyvin joulupäivään.

Laatikot annoksina. Lanttu- ja porkkanalaatikko paistetaan muffinivuoassa. Annoskoot kypsyvät nopeammin, ne on helppo ottaa noutopöydästä, ja ylimääräiset menevät suoraan pakkaseen.

Rosolli uusin päin. Rosollin voi koota kerroksittain laseihin tai tarjota juurekset uunissa paahdettuina lämpimänä salaattina. Maku pysyy tuttuna, vaikka ulkonäkö muuttuu.

Kasvis- ja vegaaninen joulupöytä

Suuri osa joulupöydästä on jo valmiiksi kasvisruokaa. Pienillä muutoksilla koko pöytä sopii myös vegaanille.

Laatikot muuttuvat vegaanisiksi muutamalla vaihdolla: maidon tilalle kaurajuoma ja voin tilalle kasvirasvalevite. Kananmunan tilalle sopii lusikallinen perunajauhoja. Sivun porkkanalaatikon ohjeessa vaihtoehdot on kirjoitettu valmiiksi.

Kalan paikan voi ottaa porkkanalohi. Uunissa kypsennetyt porkkanat viipaloidaan ohuiksi ja marinoidaan yön yli öljyssä, sitruunassa, tillissä ja suolassa, ja pala merilevää tuo meren makua. Kinkun tilalle sopii seitan- tai tofukinkku, pähkinä- tai linssipaisti tai kokonaisena paahdettu juuriselleri.

Moni ruoka on vegaanista jo valmiiksi: rosolli, kun kastike tehdään kauravalmisteesta, punajuuret, perunat, luumukiisseli ja monet kaupan lehtitaikinat. Pakkausmerkinnät kannattaa silti tarkistaa. Yhteisessä pöydässä vegaaniset ruoat kannattaa merkitä pöytäkortilla ja antaa niille omat ottimet, ettei kalaa tai kinkkua päädy sekaan.

Joulupöytä kahdelle ja edullinen joulupöytä – näin säästät

Kun syöjiä on kahdesta neljään, koko perinteinen pöytä tuottaa helposti viikon tähteet. Parempi on valita muutama suosikki ja tehdä niistä hyviä.

Ylisuuri kinkku on joulupöydän kallein virhe.

Pääruoaksi riittää luuton 1–2 kilon kinkku, kinkkurulla tai kalkkunanrinta. Se valmistuu isoa kinkkua nopeammin, ja lämpömittari kertoo valmiuden tässäkin. Laatikoita riittää kaksi, perheen suosikit. Kaupan 400 gramman laatikot ovat pienelle pöydälle sopiva koko, ja itse tehdystä laatikosta voi pakastaa puolet. Kalapöydäksi riittää pala graavilohta tai purkki silliä, ja lohen voi graavata itse pienenäkin palana.

Ateria kannattaa jakaa kahteen osaan: kalat ja salaatit iltapäivällä, kinkku ja laatikot illalla. Kun tarjolla on vähemmän kerrallaan, ruoat ehtivät jääkaappiin nopeammin. Sivun porkkanalaatikon ja rosollin määrät voi hyvin puolittaa, ja pienempi laatikko kypsyy uunissa vähän nopeammin.

Joulupöydän hinta syntyy yleensä muutamasta kalliista tuotteesta. Kun perusruoat tehdään itse ja määrät mitoitetaan syöjien mukaan, pöytä ei maksa paljon. Ylisuuri kinkku on joulupöydän kallein virhe, joten mitoita se syöjien ja tähteiden tarpeen mukaan. Hyvä lähtökohta on noin puoli kiloa raakapainoa syöjää kohden, kun pöydässä on myös kalaa ja laatikoita.

Isolle porukalle laatikot kannattaa tehdä itse, sillä lanttu, porkkana ja peruna ovat edullisia ja yhdestä satsista riittää monelle. Pienelle porukalle pieni valmislaatikko voi tulla jopa halvemmaksi, koska mitään ei mene hukkaan. Lohifilee, suola, sokeri ja tilli tulevat yleensä edullisemmiksi kuin valmis graavilohi. Perinteiset jälkiruoat eli riisipuuro, luumukiisseli ja itse leivotut joulutortut kuuluvat jouluun ja maksavat vähän.

Joulupöydän valmistusaikataulu 2026 ja kattaus

Jouluaatto on torstaina 24.12.2026. Kun työt jaetaan muutamalle päivälle, aatto ei mene keittiössä. Suunnittelu alkaa 2–3 viikkoa ennen: silloin päätetään menu ja vierasmäärä ja tilataan tai ostetaan kinkku. Laatikot voi tehdä jo silloin valmiiksi pakkaseen.

Aattoviikolla tahti tihenee. Iso jäinen kinkku sulaa jääkaapissa koosta riippuen 2–5 vuorokautta, joten se siirretään sulamaan lauantaina 19.12. Pienemmän kinkun voi siirtää jääkaappiin myöhemmin. Rosolli kootaan päivää ennen aattoa, jotta maut ehtivät tasaantua, ja kinkku menee uuniin aaton aattona illalla. Paistolämpömittari kertoo, milloin se on valmis.

Kun pöytä katetaan noutopöydäksi, järjestys ratkaisee. Lautaset tulevat alkuun, sitten kalat ja kylmät salaatit, sen jälkeen kinkku, laatikot ja lämpimät lisukkeet. Jälkiruoat saavat oman pöytänsä tai ne tuodaan vasta myöhemmin. Hyvin katettu noutopöytä on helppo kiertää, eikä kenenkään tarvitse kurottaa toisen yli.

Koristeeksi riittävät kuusen- tai katajanoksat liinan päällä ja matalat kynttilät, jotta vastapäätä istuvan näkee. Kynttilöitä ei jätetä palamaan valvomatta. Väreiksi sopii klassinen punainen ja valkoinen, tyylikäs vihreä ja kulta tai rauhallinen pellava ja puu. Jokaisen lautasen viereen voi laittaa pöytäkortin, jossa on nimi ja lyhyt joulutoivotus. Lapset kirjoittavat ne mielellään, ja sopivia säkeitä löytyy joulurunoista.

Ennen ruokailua pöydän päästä voi vielä nostaa maljan tai lukea ruokarukouksen. Lyhyitä maljapuheita ja kiitoksia on sivun lopussa.

Joulun tähteet – säilytys ja käyttö

Jouluruokaa jää lähes aina yli, ja tähteiden turvallisuus ratkeaa jo aattoiltana. Bakteerit lisääntyvät nopeimmin +6 ja +60 asteen välillä, joten ruokia ei kannata jättää pöydälle koko illaksi. Kanna kinkku, kalat ja salaatit jääkaappiin heti, kun syöminen on ohi, ja ota tarjolle vain sen verran kuin syödään.

Tähteiden turvallisuus ratkeaa jo aattoiltana.

Ruokaviraston ylitarkastajan mukaan kotiruoka säilyy jääkaapissa 2–4 päivää, kun se on jäähdytetty nopeasti ja jääkaappi on tarpeeksi kylmä. Laatikot ja salaatit syödään siis muutamassa päivässä. Lämmin ruoka kuumennetaan kunnolla, mieluiten kiehuvan kuumaksi asti. Ruoka, joka on ollut yön huoneenlämmössä, kannattaa heittää pois.

Kinkku kestää pidempään. Marttojen mukaan paistettu kinkku säilyy noin viikon, eli se kannattaa syödä viimeistään uudenvuoden tienoilla. Pakasta se, mitä et ehdi syödä, heti eikä vasta viikon päästä. Siivuina pakastetusta kinkusta voi sulattaa annoksen kerrallaan.

Parhaat tähteet suunnitellaan etukäteen. Kinkun luusta keitetään liemi, johon lisätään herneet ja kinkkukuutiot, ja hernekeitto on valmis. Kinkkua sopii myös munakkaaseen, pastaan ja pizzaan. Kinkkupiirakkaan tarvitaan lehtitaikinapohja, kinkkukuutiot, juusto ja munamaito, ja mukaan voi laittaa myös ylijääneitä perunoita tai sieniä.

Kinkun paisto-ohje, porkkanalaatikko ja rosolli

Kolme joulupöydän perusruokaa. Määrät ovat suuntaa antavia, ja kinkun valmiuden ratkaisee aina lämpömittari.

Joulukinkku uunissa

Tarvikkeet: raaka suolattu kinkku, paistolämpömittari, uunivuoka, sinappia, korppujauhoja

  1. Sulata jäinen kinkku jääkaapissa enintään +6 asteessa. Iso kinkku sulaa 2–5 vuorokaudessa.
  2. Kinkun sisälämpötilan kannattaa olla paistamisen alkaessa 4–10 astetta, joten se voi lähteä uuniin suoraan jääkaapista.
  3. Työnnä paistolämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan niin, ettei kärki osu luuhun.
  4. Paista 125-asteisessa uunissa. Aikaa kuluu noin 40–60 minuuttia kiloa kohden, mutta valmiuden kertoo mittari.
  5. Ota kinkku uunista, kun sisälämpötila on vähintään 75 astetta. Jos haluat lohkeavamman kinkun, anna lämpötilan nousta 80 asteeseen.
  6. Anna kinkun jäähtyä hetki. Poista nahka ja jätä pintaan ohut rasvakerros.
  7. Sivele pinnalle sinappia ja ripottele korppujauhoja. Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes pinta saa väriä.
  8. Jäähdytä kinkku nopeasti ja säilytä se jääkaapissa enintään +6 asteessa.

Porkkanalaatikko (myös vegaanisena)

Tarvikkeet: 1 kg porkkanoita, 1 dl puuroriisiä, 1 dl vettä, 4 dl maitoa tai kaurajuomaa, 2 kananmunaa tai 1 rkl perunajauhoja, 2 rkl siirappia, 1 tl suolaa, ripaus muskottipähkinää, voita tai kasvirasvaa, korppujauhoja

  1. Keitä riisi ensin vedessä ja sitten maidossa puuroksi noin 30 minuuttia.
  2. Kuori porkkanat, keitä ne pehmeiksi ja soseuta.
  3. Sekoita sose, puuro, kananmunat tai perunajauhot, siirappi ja mausteet.
  4. Kaada seos voideltuun vuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja lisää muutama nokare rasvaa.
  5. Paista 175 asteessa noin tunti, kunnes pinta on ruskea.
  6. Jäähdytä nopeasti ja säilytä jääkaapissa tai pakkasessa. Lämmitä läpikotaisin ennen tarjoilua.

Rosolli

Tarvikkeet: 4 punajuurta, 3 porkkanaa, 3 perunaa, 2 suolakurkkua, 1 omena, 1 pieni sipuli, suolaa, valkopippuria, 2 dl kuohukermaa tai vaahdotettavaa kauravalmistetta, punajuuren keitinlientä tai etikkaa, ripaus sokeria

  1. Keitä punajuuret, porkkanat ja perunat kuorineen kypsiksi ja anna jäähtyä.
  2. Kuori juurekset ja kuutioi ne pieniksi. Kuutioi myös kurkut, omena ja sipuli.
  3. Sekoita tai asettele ainekset kerroksittain kulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla.
  4. Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon tilkka punajuuren lientä tai etikkaa ja ripaus sokeria, niin kastike muuttuu vaaleanpunaiseksi.
  5. Tarjoile kastike erikseen ja säilytä rosolli kylmässä.

Maljapuheet ja ruokarukoukset joulupöytään

Lyhyet maljat ja kiitokset ennen ruokailua. Kopioi teksti, tulosta tai lue se ääneen pöydän päästä.

Kohotetaan malja joululle ja sille, että olemme taas saman pöydän ääressä. Hyvää joulua!

Kiitos kaikille, jotka tekivät tämän pöydän. Kinkku on uunista ja laatikot rakkaudella tehty. Maljanne!

Malja niille, jotka ovat täällä, ja niille, joita kaipaamme tänä jouluna.

Tämä pöytä on täynnä ruokaa, mutta vielä täydempi ihmisiä, joista välitän. Hyvää joulua ja maljanne!

Nostetaan lasit kokille! Ilman häntä söisimme tänään näkkileipää.

Hyvää joulua! Syödään hitaasti, puhutaan paljon ja jätetään tilaa joulutortuille.

Kiitos tästä vuodesta, kiitos tästä illasta ja kiitos, että olette tässä. Maljanne!

Kiitos, Jumala, tästä joulusta, ruoasta ja toisistamme. Siunaa tämä pöytä ja ne, joita kaipaamme. Aamen.

Hyvä Jumala, kiitos joulun lapsesta ja yhteisestä ateriasta. Muista myös niitä, joilla ei tänään ole täyttä pöytää. Aamen.

Kiitos maalle, joka kasvatti, ja käsille, jotka valmistivat. Hyvää joulua kaikille tämän pöydän ääressä.

Kiitos ruoasta, kiitos joulusta, kiitos teistä. Hyvää ruokahalua!

Usein kysyttyä

Mitä kaikkea kuuluu joulupöytään?

Perinteisesti kinkku, rosolli, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko, kalat kuten graavilohi ja silli, keitetyt perunat sekä jälkiruoaksi luumukiisseli, joulutortut ja piparkakut. Riisipuuro syödään usein jo aamulla.

Mikä on hyvä pääruoka joulupöytään?

Kinkku on suomalaisen joulupöydän perinteinen pääruoka. Hyviä vaihtoehtoja ovat uunilohi, kalkkuna ja kasvissyöjille seitan- tai pähkinäpaisti.

Mikä kala joulupöytään?

Graavilohi on suosituin. Sen lisäksi pöytään sopivat kylmäsavulohi, sillit eri liemissä ja mäti. Perinteisimmissä kodeissa syödään myös lipeäkalaa.

Missä järjestyksessä joulupöydän ruoat syödään?

Perinteinen järjestys on ensin kalat ja kylmät salaatit, sitten kinkku, laatikot ja lämpimät lisukkeet ja lopuksi jälkiruoat. Monessa perheessä riisipuuro syödään erikseen jo aamulla tai päivällä.

Kuinka kauan kinkkua paistetaan?

125 asteessa noin 40–60 minuuttia kiloa kohden. Aika on vain arvio. Kinkku on valmis, kun paistolämpömittari näyttää vähintään 75 astetta, tai 80 astetta, jos haluat lohkeavan kinkun.

Voiko laatikot tehdä etukäteen?

Voi. Laatikot säilyvät hyvin pakkasessa, ja ne voi tehdä jo viikkoja ennen joulua. Sulata ne jääkaapissa ja kuumenna läpikotaisin ennen tarjoilua.

Mitä vegaani syö jouluna?

Laatikot, rosollin ja sienisalaatin saa vegaanisiksi kaurajuomalla ja kauravalmisteilla. Kinkun tilalle sopii seitan- tai tofukinkku tai pähkinäpaisti, ja kalan tilalle porkkanalohi.

Kuinka iso kinkku pitää ostaa?

Hyvä lähtökohta on noin puoli kiloa raakapainoa syöjää kohden, kun pöydässä on myös kalaa ja laatikoita. Paistaessa kinkun paino pienenee, ja nahka ja osa rasvasta poistetaan. Jos haluat tähteitä välipäiville, osta isompi. Suosituin koko on 3–5 kilon luuton juhlakinkku.

Kuinka kauan joulukinkku säilyy?

Marttojen mukaan paistettu kinkku säilyy jääkaapissa noin viikon, eli se kannattaa syödä viimeistään uudenvuoden tienoilla. Pakasta osa heti, jos tiedät, ettet ehdi syödä kaikkea. Siivuina pakastetusta kinkusta voi sulattaa annoksen kerrallaan.

Kannattaako jouluruoat ostaa valmiina vai tehdä itse?

Kumpikin käy. Itse tehdyt laatikot ovat isolle porukalle yleensä edullisempia, ja ne voi tehdä pakkaseen jo ajoissa. Kahdelle tai kolmelle pieni valmislaatikko voi tulla halvemmaksi, koska mitään ei jää yli. Moni tekee osan itse ja ostaa loput.

Voiko raskaana oleva syödä graavilohta jouluna?

Ruokavirasto neuvoo raskaana olevia ja iäkkäitä syömään vain kunnolla kuumennettuja kalatuotteita. Graavisuolattu, kylmäsavustettu kala ja mäti voivat sisältää listeriaa, ja kuumennus +72 asteeseen tuhoaa sen. Joulupöytään kannattaa siis lisätä uunilohta tai lämminsavukalaa.

Saako joulupöydän ruoat jättää pöydälle koko illaksi?

Ei kannata. Bakteerit lisääntyvät nopeimmin +6 ja +60 asteen välillä. Kanna kinkku, kalat ja salaatit jääkaappiin heti, kun ruokailu on ohi, ja ota tarjolle vain sen verran kuin syödään.

Lisää aiheesta

Lähteet