Kello lyö
Kello lyö jo kaksitoista, taivas raketeista loistaa. Vanha vuosi hiljaa lähti, uuden yllä syttyy tähti.
Uuden vuoden runo on toivotusta pidempi ja rauhallisempi teksti, jossa vanha vuosi saatetaan ulos ja uusi toivotetaan tervetulleeksi. Alta löydät 61 runoa: lyhyitä runoja uudenvuodenkorttiin, runoja ystävälle, kiitoksia kuluneesta vuodesta, lempeitä sanoja raskaan vuoden jälkeen ja pidempiä runoja maljapuheeseen. Runojen jälkeen kerromme, miten valitset tai kirjoitat oman runon.
Päivitetty · Uudenvuodenaatto to 31.12.2026
Joulun jälkeen kaupan korttitelineessä on jäljellä enää muutama kortti, joissa on ilotulite ja teksti Hyvää uutta vuotta. Kortin sisäsivu on tyhjä. Siihen mahtuu enemmän kuin yksi rivi mutta vähemmän kuin kirje, ja juuri siihen väliin runo sopii.
Tälle sivulle on koottu uuden vuoden runoja, jotka ovat toivotusta pidempiä ja kirjallisempia. Aloita kauneimmista runoista korttiin, jos etsit neljän–kuuden rivin runoa, tai siirry suoraan runoihin ystävälle, kiitokseksi kuluneesta vuodesta tai raskaan vuoden jälkeen. Maljapuheeseen löydät pidemmät runot. Jos tarvitset vain yhden rivin viestiin, katso uudenvuodentoivotukset.
Neljän–kuuden rivin runoja uudenvuodenkorttiin: kello lyö kaksitoista, pakkasyö kuultaa ja uuden kalenterin ensimmäinen sivu odottaa.
Kello lyö jo kaksitoista, taivas raketeista loistaa. Vanha vuosi hiljaa lähti, uuden yllä syttyy tähti.
Avaan uuden kalenterin, sivut valkeina kuin hanki. Ensimmäiseen sivuun kirjoitan nimesi ja sanan: kiitos.
Hanki hohtaa, kello lyö, tähtiä on täynnä yö. Tuokoon vuosi uusi taloon saman rauhan, saman valon.
Tähtisadetikku palaa hetken, kipinät sataa lumeen. Toivon sinulle vuoden, jossa pienetkin valot riittävät ja palavat pidempään.
Yksi yö ja kaksi vuotta, toinen menee, toinen tulee. Vanhaa älä sure suotta: uusi jo sun nimes kuulee.
Nostan maljan. Kuplat nousevat lasissa niin kuin toiveet: kevyinä, kirkkaina, kohti uutta vuotta.
Uudenvuodenaamu on hiljainen. Raketit ovat nukkumassa, lumi on peittänyt paperinpalat, ja vuosi odottaa ensimmäistä askeltasi.
Valo palaa pikkuhiljaa, kukon askel kerrallaan. Samoin tulkoon onni sulle eikä lähde milloinkaan.
Ikkunalla liekki palaa, ulkona on pakkasyö. Pöydässä on paikka sulle. Kello kaksitoista lyö.
En toivo sinulle kultaa enkä tähtiä taivaalta. Toivon aamukahvin rauhaa, hyvää unta ja ystävän, joka soittaa.
Kaksitoista lyöntiä, kaksitoista kuuta. Jokaiselle toivon sulle jotain hyvää uutta.
Kun meteli on ohi ja raketit jo maassa, jää taivaalle vielä tähti ja sydämeen toive: olkoon uusi vuotesi hyvä.
Hiljaisempia runoja vuoden vaihtumiseen: kiitollisuutta, muistoja ja uuden alun odotusta.
Jokainen uusi vuosi on kipinä pimeydessä, lupaus siitä, että aina voi aloittaa alusta.
Vuoden viimeinen ilta, taakse katson hiljalleen. Niitä hetkiä, jotka kantoivat, niitä ihmisiä, jotka jäivät. Kiitos kaikesta mikä oli, ja kaikesta mikä tulee. Uusi vuosi odottaa avoimin käsin.
Kannan mukana menneen vuoden muistoja kuin arvokkaita kiviä taskussani. Jotkut painavat, toiset loistavat. Mutta jokainen on osa tarinaani. Uuteen vuoteen astun kevyemmin, viisaampana kuin vuosi sitten, täynnä kiitollisuutta.
Vuodenvaihteessa ajattelen niitä, jotka tekevät elämästä kauniin. Teitä, jotka olette rinnallani, teitä, jotka olette kaukana mutta lähellä. Uuteen vuoteen kannan mukanani kaiken rakkautenne, ja se riittää enemmän kuin hyvin.
Keskiyöllä kaikki on mahdollista. Vanha vuosi hengittää viimeisen kerran, uusi avaa silmänsä. Tässä hetkessä elämme.
Pysähdy hetkeksi. Hengitä. Ole tässä. Uusi vuosi ei vaadi sinulta muuta kuin että olet.
En lupaa täydellistä vuotta, mutta lupaan yrittää. Olla lähempänä niitä, joita rakastan. Nauttia pienistäkin asioista ja muistaa kiittää jokaisesta uudesta aamusta.
Vuosi piirtää kaaren taivaalle: kevät toi kukkia, kesä auringon, syksy värin ja tyyneyden, talvi hiljaisuuden. Ja nyt, kaaren päässä, seison valmiina uuteen alkuun.
Runoja, jotka katsovat eteenpäin: avaamaton kirja, ensimmäinen aamu ja rohkeus aloittaa.
Jokaisella vuodella on tarinansa. Tämän vuoden tarina alkaa sanalla: toivo. Loppu on vielä kirjoittamatta.
Uuden vuoden ensimmäinen aamu nousee hiljaa horisonttiin. Se kuiskaa: kaikki on mahdollista, kaikki alkaa tästä.
Tänä vuonna uskallan unelmoida suuremmin kuin koskaan. Uskallan ottaa ensi askeleen, vaikka tie on sumun peitossa. Sillä jokainen matka alkaa yhdestä rohkeasta päätöksestä lähteä liikkeelle.
Uusi vuosi on avaamaton kirja, 365 sivua täynnä mahdollisuuksia. Kirjoita se rohkeasti omalla kädelläsi.
Jokainen askel eteenpäin on askel kohti jotain uutta. Älä katso taaksesi liikaa – edessä on kaikki se, mistä et vielä tiedä. Uusi vuosi kutsuu: astu rohkeasti.
Talviyössä tähdet syttyvät kuin tuhannet pienet lupaukset. Jokainen tähti on toive, jokainen valo on mahdollisuus. Uusi vuosi on täynnä tähtiä – valitse omasi ja seuraa sen valoa.
Runoja ystävälle lähelle tai kauas: kiitos yhteisestä vuodesta ja lupaus nähdä taas.
Kalenteri vaihtuu, ystävä, uudet kuvat seinällä. Sinä olet pysyvä: aina sama, vierellä.
Sovitaan nyt, rakas ystävä: tammikuussa kahville. Sitten helmi-, maaliskuussa, aina silloin, kun on ikävä.
Sinun luonasi kello lyö eri aikaan kuin minun. Nostan silti maljan kahdesti: kerran omalle keskiyölleni, kerran sinun keskiyöllesi.
Selasin vuoden kuvat puhelimesta: kesän laiturin, syksyn sienimetsän, joulun kaaoksen. Melkein joka kuvassa nauroit sinä. Kiitos vuodesta, ystävä.
Uusi vuosi, vanha ystävä, parempaa en pyytäisi. Toinen tuo sen, mikä tulee, toinen tietää, mistä tulin.
En lupaa käydä salilla, en lupaa karkkilakkoa. Lupaan vain sen, minkä pidän: soitan sinulle useammin.
Pakkanen jo nipistää, tähtisade sihisee. Vierelläsi seisoessa kylmä hiljaa hellittää. Ensi vuonna, ystävä, seistään tässä uudestaan.
Tämä vuosi oli matka: mäkiä ja mutkia. Kanssasi on hyvä jatkaa uusiakin polkuja.
Runoja, joissa kiitetään mennyttä vuotta, kotiväkeä, ystäviä ja työkavereita.
Kiitos, vuosi, kevään valosta, kesän illoista ja uinneista. Kiitos syksyn sateistakin, talven hiljaisista öistä. Nyt saat mennä. Jätä ovi raolleen.
Kiitos teille, jotka soititte, kun en itse jaksanut. Kiitos teille, jotka nauroitte pahimmallakin hetkellä. Vuosi oli parempi, koska te olitte mukana.
Kiitos tavallisista päivistä: aamukahvista, maitokaupasta, sateesta tuulilasilla, illasta sohvan nurkassa. Juuri niistä vuosi oli tehty.
Kotona on lämmin yö, kello hetken päästä lyö. Kiitos teille, kotiväki: kanssanne on kevyt mäki.
Tämä vuosi opetti, että hitaamminkin ehtii, ettei kaikkea tarvitse jaksaa ja että apua saa pyytää. Kiitos, vuosi. Opin.
Vuosi vei ja vuosi antoi, paljon hyvää taloon toi. Kiitos siitä, mitä kantoi, nyt sen hyvin päästää voi.
Kiitos, työkaverit, tästä vuodesta: kiireisistä aamuista, kahvihuoneen nauruista ja siitä, ettei kukaan jäänyt yksin, kun työtä oli liikaa.
Mene rauhaan, vuosi vanha, kiitos jokaisesta päivästä. Hyvät muistot mukaan kannan, muut saat viedä mennessäsi.
Lempeitä runoja ihmiselle, jonka vuosi on ollut vaikea. Niissä ei vaadita iloitsemaan, vaan annetaan lupa levätä ja toivoa vähitellen.
Tämä vuosi oli raskas, eikä sen tarvitse olla muuta. Saat jättää sen ovelle niin kuin märän takin ja astua sisään kevyempänä.
Pimein päivä on jo takana, valo kääntyy takaisin. Vaikka vielä on kylmä, valoa on joka päivä hiukan enemmän.
Ei tarvitse olla vahva, ei tarvitse jaksaa kaikkea. Riittää, että olet tässä ja annat vuoden tulla hiljaa.
Kun on vuosi raskas ollut, pitkä niin kuin talviyö, muista: hangen alla vielä sydän siemenessä lyö.
Pöydässä on yksi tuoli tyhjänä. Sytytän sille kynttilän ja nostan maljan hiljaa. Uusi vuosi tulee silti, ja sinä tulet mukaan, muistoissani.
Jos et jaksa juhlia, saat jäädä peiton alle. Raketit kuuluvat sinnekin, ja vuosi vaihtuu kuitenkin.
Hymyä vuodenvaihteeseen: lupauksia, ilotulitusta ja tammikuun totuuksia.
Uusi vuosi, uusi minä! Sama minä, uusi kalenteri. Mutta eihän se haittaa – olin jo aika hyvä!
Uudenvuodenlupaus numero yksi: tänä vuonna teen vähemmän lupauksia. Lupaus numero kaksi: katso lupaus numero yksi.
Ilotulitukset pamahtelevat, koira piiloutuu sohvan alle. Syli täynnä sipsiä ja vuosi vaihtuu – taas.
Tammikuun toinen päivä: dieetti peruttu, lenkkarit kaapissa, sohva voitti taas.
Laskin sekunteja keskiyöhön, kuohuva lasissa odotti. Kello löi kaksitoista, sanoin 'hyvää uutta vuotta' – ja menin nukkumaan. Paras uudenvuodenlupaus: riittävä uni.
12–20 rivin runoja uudenvuodenaaton maljaan, työpaikan juhlaan tai suvun pöytään. Lue runo kerran ääneen ennen juhlaa, niin rytmi löytyy.
Nostetaan nyt lasit, ystävät, vuosi tuli matkan päähän. Kaikki, mitä siihen mahtui, kulkee mukanamme tähän.
Malja kevään ensi päiville, kesän rannoille ja saunaan, syksyn sateisille illoille, joulun lämpöön ja sen rauhaan.
Malja niille, jotka täällä nauroi kanssamme ja itki, ja myös niille, joita kaipaamme: mukana he ovat silti.
Kohta raketit jo nousee, kello kaksitoista lyö. Uusi vuosi, malja sulle: saavut halki talviyön.
Nakit höyryää ja salaatti seisoo pöydän keskellä. ”Joko kohta?” kysyy lapsi. Monta tuntia on vielä.
Kauhassa jo vaha sulaa, sihahtaa ja kovettuu. Seinällä sen varjo – laiva: vuosi matkaan suuntautuu.
Pihalla jo tähtisade sihisee ja säkenöi. Piirrän sillä ilmaan nimes, kello kohta kaksitoista lyö.
Sitten kaikki hiljenevät, kello lyö, ja taivas soi. Halaus ja hyvää uutta, vanha vuosi mennä voi.
Aamulla on hanki harmaa, silppua ja hiljaisuus. Pöydällä on kalenteri, sivu tyhjä, vuosi uus.
Takana on vuosi työtä, kahvia ja kokouksia, monta iltaa, joskus yötä, mutta myöskin onnistumisia.
Kiitos sille, joka keitti kahvin, kun ei kukaan muu, sille, joka nauraa jaksoi koko pitkän joulukuun.
Uusi vuosi tuo taas uutta, tavoitteita, muutoksia. Toivon, että mahtuu mukaan myöskin kiitosta ja lomia.
Nostetaan siis lasit, kupit, mitä kullakin on käsissä. Kiitos, tiimi, tästä vuodesta, hyvää uutta, nähdään tässä.
Toivon meille vuoden, jossa kiire joskus unohtuu, jossa ehditään jo aamulla kuulla, mitä sulle kuuluu.
Toivon vuoden, jossa riittää lämpöä ja leipää, työtä, jossa sairaus ei viivy eikä huoli valvo öitä.
Toivon, että ensi vuonna sanomme sen useammin: kiitos, anteeksi ja rakas, sanat, jotka kantaa pisimmin.
Ja kun kello kaksitoista lyö ja taivas räiskyy, soi, toivon, että tässä piirissä jokainen nyt hymyillä voi.
Vuoden viimeinen minuutti on lyhyempi kuin muut, vaikka se kestää saman verran.
Siihen mahtuu kaikki: kevään ensimmäinen lämmin päivä, kesäyö laiturilla, syksyn sade ikkunassa ja se joulukuun ilta, jolloin joku soitti juuri oikeaan aikaan.
Sitten kello lyö. Lasit kilahtavat, taivas syttyy, ja minuutti on poissa.
Uusi alkaa, yhtä lyhyt ja yhtä täynnä, jos annamme sen olla.
Pöydän ääreen mahtuu tänään monta polvea ja ääntä. Pappa kertoo tutun jutun, kun jo vuosi sivun kääntää.
Lapset odottaa jo pihaa, tähtisade kädessä. Yksi etsii toista lapasta, toinen on jo eteisessä.
Joku puuttuu pöydän äärestä, hälle palaa kynttilä. Muistot tulee mukaan juhlaan, istuvat ne vierellä.
Nostetaan nyt malja kaikki: kiitos, suku, vuodesta. Pappa, kerro vielä juttu, kuulemme sen uudestaan.
Kaksi vanhaa suomalaista uuden vuoden runoa alkuperäisessä kirjoitusasussaan: Immi Hellénin lastenruno vuodelta 1898 ja Heikki Välisalmen ”Uudelle vuodelle”.
Vuosi vanha vaipuu hautaan riemuineen ja murheineen. Ihmissydän puhkee nöyrään rukoukseen, kiitokseen. Oi, jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama!
Koittaisiko päivä uusi joka lapsen sydämeen, saisi siellä uinuavat, hyvät henget valveilleen! Silloin vuosi alkava oisi Luojan siunaama.
Kasva suureks, Suomen lapsi, kasva avuks isälles, voimistu ja vartu vainen tositurvaks äidilles! Isän, äidin kotimaan ole kelpo lapsi vaan!
Korkehimman haltuun anna kallihimmat toivehes, pienet huolesikin kanna – Hän ne kääntää parhaakses. Hänpä vuoden alkaneen johtaa hyvään päätökseen.
– Immi Hellén
Iäisyyteen jälleen vuosi siirtyi, raukes rannattuuden aavan taa; täysi lehti elon kirjaan piirtyi, uusi sivu eteen aukeaa.
Kiersit, antain uhriks unelmasi, suurta kärsimysten ympyrää. Pala sydäntäs ja sieluasi aikakirjan joka lehteen jää.
Ihmisonnen uskon usein maksaa aika toivein täyttymättömin, siitä huolimatta sielu jaksaa aina nousta uusiin unihin.
– Heikki Välisalmi
Uudenvuodenkortti ei kilpaile joulukorttien kanssa samasta huomiosta, joten siihen sopii vähän pidempi ja harkitumpi teksti kuin joulutervehdykseen. Neljästä kuuteen riviä on kortille hyvä mitta: runo mahtuu sisäsivulle käsin kirjoitettuna, ja tilaa jää vielä omalle lauseelle ja allekirjoitukselle.
Neljästä kuuteen riviä on kortille hyvä mitta.
Mieti ensin, kenelle kirjoitat. Läheiselle ystävälle sopii runo, jossa on yhteinen muisto tai pieni vitsi, työkaverille kiitos yhteisestä vuodesta ja iäkkäälle sukulaiselle rauhallinen, kiitollinen säe. Jos vastaanottajan vuosi on ollut vaikea, valitse runo, joka ei vaadi iloitsemaan: Kun vuosi on ollut raskas -osion runot on kirjoitettu juuri siihen.
Lue runo ääneen ennen kuin kirjoitat sen korttiin. Jos jokin rivi kompastuu suussa, se kompastuu myös lukijan silmissä. Silloin kannattaa valita toinen runo tai muokata riviä niin, että rytmi kulkee.
Oman runon ei tarvitse olla pitkä. Hyvä alku on yksi konkreettinen kuva vuodenvaihteesta: kello lyö kaksitoista, kuohuviini kuplii lasissa, tähtisadetikku sihisee lumessa tai uuden kalenterin ensimmäinen sivu on vielä tyhjä. Kuva kertoo enemmän kuin yleinen toive onnesta ja menestyksestä.
Riimitön runo on parempi kuin väkinäinen.
Suomen kielessä paino on sanan ensimmäisellä tavulla. Runo kuulostaa luontevalta, kun rivit ovat suunnilleen saman pituisia ja painolliset tavut osuvat säännöllisesti. Esimerkiksi ”Kello lyö jo kaksitoista” on kahdeksan tavua, ja paino osuu ensimmäiselle, kolmannelle, viidennelle ja seitsemännelle tavulle.
Riimin ei tarvitse olla täydellinen, mutta sen pitää kuulostaa luontevalta. Uuteen vuoteen sopivia sanapareja ovat esimerkiksi yö ja lyö, vuotta ja suotta, lähti ja tähti sekä antoi ja kantoi. Jos riimi pakottaa sanomaan jotain, mitä et tarkoita, jätä se pois: riimitön runo on parempi kuin väkinäinen.
Runon voi rakentaa kahdesta osasta: ensin kiitos menneelle vuodelle, sitten toive uudelle. Kahdeksan riviä riittää hyvin. Loppuun voi lisätä vastaanottajan nimen tai yhteisen muiston, jolloin runo on selvästi kirjoitettu juuri hänelle.
Toivotus on yhden tai kahden rivin tervehdys, esimerkiksi ”Hyvää uutta vuotta 2027”. Se sopii tekstiviestiin, lahjan kylkeen ja kortin kulmaan. Runo on pidempi ja rauhallisempi: siinä on kuva, rytmi ja usein myös riimi, ja se jättää lukijalle jotain mietittävää.
Jos tarvitset vain yhden rivin viestiin, katso uudenvuodentoivotukset. Hymyä hakevalle on omat hauskat uudenvuodentoivotukset, ja tammikuun suunnitelmia pohtivalle uudenvuodenlupaukset.
Runon ja toivotuksen voi myös yhdistää: kirjoita korttiin lyhyt runo ja sen perään oma toivotus. Silloin runo kantaa tunnelman ja toivotus kertoo, keneltä kortti tulee. Jos lähetät samalla kortilla myös joulun terveiset, katso joulutervehdykset.
Korttiin valittu runo voi jäädä talteen, kun taas kaveriryhmän viestiketju täyttyy nopeasti lyhyistä terveisistä. Siihen hetkeen sopivan kuvan voit poimia uudenvuoden meemeistä.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan juhla- ja merkkipäivien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, ellei nimi ala erisnimellä. Uudenvuodenpäivän rinnakkaisnimi on yhteen kirjoitettu uusivuosi. Toivotuksessa ”Hyvää uutta vuotta” puhutaan alkavasta vuodesta, joten sanat ovat erillään.
Ohjepankin mukaan sekä ”onnea uudeksi vuodeksi” että ”onnea uudelle vuodelle” ovat oikein. Koska -lle-muoto voi tarkoittaa myös toivotuksen saajaa, kuten ”onnea sinulle”, osa aiemmista ohjeista on suosittanut -ksi-muotoa.
Hyvä korttiruno on neljästä kuuteen riviä pitkä, siinä on yksi konkreettinen kuva vuodenvaihteesta ja se päättyy toiveeseen. Esimerkiksi runo, jossa kaksitoista kellon lyöntiä vastaa kahtatoista kuukautta, sopii melkein kenelle tahansa.
Toivotus on lyhyt, yhden tai kahden rivin tervehdys, kuten Hyvää uutta vuotta 2027. Runo on pidempi, siinä on rytmi ja usein riimi, ja se sopii korttiin, kirjeeseen tai juhlapuheeseen. Lyhyet toivotukset löytyvät sivulta uudenvuodentoivotukset.
Ystävälle sopii runo, jossa kiitetään yhteisestä vuodesta tai luvataan nähdä useammin. Runon perään kannattaa kirjoittaa yksi yhteinen muisto vuoden varrelta, jolloin kortti on selvästi juuri hänelle.
Valitse runo, joka ei vaadi iloitsemaan. Lempeä runo, joka antaa luvan levätä ja jättää vanhan vuoden taakse, on usein parempi kuin juhlava toivotus. Perään voi kirjoittaa yksinkertaisesti: Ajattelen sinua.
Sopii. Maljapuheeseen kannattaa valita 12–20 rivin runo ja lukea se kerran ääneen ennen juhlaa. Runon voi lukea juuri ennen kuin kello lyö kaksitoista, ja malja nostetaan viimeisen säkeistön jälkeen.
Ehtii. Uudenvuodenkortti kannattaa postittaa niin, että se on perillä aattona tai viimeistään vuoden ensimmäisinä päivinä. Koska toivotus koskee koko alkavaa vuotta, tammikuun alussa saapuva kortti ei tunnu myöhästyneeltä samalla tavalla kuin joulun jälkeen tullut joulukortti.
Sopii, kun runo on lyhyt. Neljän rivin riimi mahtuu hyvin keskiyön viestiin, ja sen perään voi lisätä vastaanottajan nimen. Pidemmät runot sopivat paremmin korttiin tai maljapuheeseen, koska puhelimen näytöltä pitkä runo luetaan helposti kiireessä.
Juhlapäivän nimenä uusivuosi kirjoitetaan yhteen ja pienellä alkukirjaimella, kuten uudenvuodenpäiväkin. Toivotuksessa Hyvää uutta vuotta sanat ovat erillään, koska siinä puhutaan alkavasta vuodesta.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan molemmat ovat oikein. Koska -lle-muoto voi tarkoittaa myös toivotuksen saajaa, osa aiemmista ohjeista on suosittanut muotoa onnea uudeksi vuodeksi.