Kummin tehtävät ristiäisissä ja sen jälkeen – myös sylikummi
Kastetoimituksessa kummit lupautuvat yhdessä vanhempien ja seurakunnan kanssa huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Kummi voi myös pitää lasta sylissä tai lukea tekstin, kun siitä on sovittu. Ainakin yhden kummin pitää olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, ja useimmilla lapsilla kummeja on kahdesta neljään. Sylikummi on perinne, ei kirkon määräämä tehtävä.
Päivitetty
”Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen?” Kirkkokäsikirjan lapsen kasteen kaavassa kysymys kuuluu toimituksen alkuun. NN:n paikalle tulee nimi, jonka vanhemmat ovat hetkeä aiemmin kertoneet papille. Jos nimi on pidetty salassa, vieraat kuulevat sen ensimmäisen kerran juuri toimituksen alussa. Vanhemmat ja kummit vastaavat yhdessä: ”Tahdon.”
Kummin lupaus on siis jaettu. Kasvatus on vanhempien, ja kummi lupaa kulkea heidän rinnallaan yhdessä seurakunnan kanssa. Pappi voi myös käyttää kysymysten sijaan kehotusta, jolloin kummit eivät sano toimituksessa ääneen mitään. Tehtävä pysyy silti samana, ja kirkon ristiäisohje tiivistää sen yhteen lauseeseen: ”Kummin tehtävä on ajatella lapsen parasta ja toivoa hänelle hyvää.”
Itse toimitus kestää noin 20–30 minuuttia. Kummius alkaa siitä ja jatkuu vuosia: syntymäpäivinä, rippikoulussa ja niinä tavallisina päivinä, joina kummi kysyy kuulumisia. Jos olet vasta pyytämässä kummeja tai mietit vastausta omaan kummipyyntöösi, pyytämisestä ja kieltäytymisestä kerrotaan sivulla tulisitko kummiksi.
Mitä kummi tekee kastetoimituksessa?
Ensimmäistä kertaa kummiksi lupautunut miettii helposti, mitä hänen pitää toimituksessa osata. Kaavassa kummille on kirjoitettu vain yksi vastaus, ja muut tehtävät sovitaan etukäteen. Pappi ottaa yhteyttä perheeseen hyvissä ajoin ennen kastetta ja sopii vanhempien kanssa käytännön järjestelyistä. Kummi ei aina ole tässä keskustelussa mukana, joten omat tehtävät kannattaa kysyä vanhemmilta.
Kasteen jälkeen pappi panee kätensä lapsen pään päälle ja voi pyytää vanhempia ja kummeja tekemään samoin. Sitten hän sytyttää kastekynttilän alttarin tai kastepöydän kynttilästä ja ojentaa sen vanhemmille. Kynttilän sytyttämisen voi antaa myös jollekulle muulle, esimerkiksi kummille, mutta siitä sovitaan papin kanssa. Sen jälkeen pappi ottaa lapsen syliinsä, kertoo hänen tulleen kirkon ja seurakunnan jäseneksi ja antaa hänet vanhemmille tai kummille.
Kummi voi myös lukea raamatuntekstin tai rukouksen, jos pappi ja perhe sitä toivovat. Yhteisen esirukouksen voi valmistella yhdessä toimitukseen osallistuvien kanssa. Uskontunnustus luetaan yhteen ääneen, joten sen sanat kannattaa katsoa etukäteen, jos ne eivät ole tuttuja. Toimituksen päätteeksi pappi antaa kaste- ja kummitodistukset, ja kummin todistus jää hänelle muistoksi päivästä.
Kastetoimituksessa pitää olla läsnä vähintään kaksi kummia tai muuta todistajaa. Kaikkien kummien ei siis tarvitse päästä kasteeseen. Jos esimerkiksi ulkomailla asuva kummi ei pääse matkustamaan, kaste toimitetaan silti, kunhan tämä ehto täyttyy. Poissaolosta kannattaa kertoa papille jo etukäteen.
Kahvipöydän puolella kummilla ei ole määrättyä tehtävää. Vanhempia ilahduttaa kummi, joka pitää vauvaa hetken, kun he tervehtivät vieraita, tai kantaa kupit keittiöön. Kummin puhe ei kuulu ristiäisten pakolliseen ohjelmaan, mutta lyhyt tervehdys kummilapselle sopii, jos se tuntuu luontevalta. Ajatuksia siihen voi poimia kummin viestistä puheeseen. Kummin korttiin sopivia säkeitä on ristiäisrunoissa, ja korttivinkeissä kerrotaan, mitä korttiin kannattaa kirjoittaa.
Mitä sylikummi tekee?
”Kuka vain voi pitää vauvaa sylissään kastetoimituksessa”, kirkon ristiäisohjeessa sanotaan. Kaste ei siis edellytä tiettyä syliä, ja kaavakin toteaa vain, että pappi antaa lapsen vanhemmille tai kummille. Sylikummi on perinteen nimi kummille, joka pitää lasta sylissään toimituksen ajan. Kirkon säännöksissä tätä tehtävää ei ole, eikä sylikummia merkitä kirkonkirjoihin erikseen.
Kirkon silmissä kaikki kummit ovat samanarvoisia. Sylikummi ei ole pääkummi, eikä tehtävä tee hänestä lapsen varahuoltajaa. Valinnan voi siksi tehdä käytännön perusteella. Hyvä sylikummi on ihminen, jonka sylissä vauva on jo ollut ja joka pysyy rauhallisena, vaikka lapsi alkaisi itkeä kesken toimituksen. Vanhempi voi myös pitää vauvaa itse, ja syliä voi vaihtaa, jos vauva rauhoittuu paremmin toisaalla.
Puoli tuntia on pitkä aika pitää vauvaa paikallaan. Oikeaa pitoasentoa ei ole, kunhan vauvalla on hyvä olla ja kädet jaksavat. Voimakas hajuvesi tuntuu vauvan lähellä helposti liian vahvalta, ja vaatteeksi kannattaa valita sellainen, jossa vauvaa on helppo kannatella ja jonka päälle voi tarvittaessa laittaa harsoliinan. Lisää vinkkejä kummin asuun on ristiäisten pukeutumisohjeissa.
Joissakin suvuissa sylikummi antaa kummilusikan, toisissa lahjasta sovitaan muuten. Kun kummit sopivat lahjoista keskenään, samaa ei tule kahdesti. Ideoita on kummin lahjojen oppaassa.
Kuka voi olla kummi ja montako kummia tarvitaan?
Kirkkojärjestyksen mukaan kastettavalla pitää olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Muut kummit voivat kuulua myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan, joka hyväksyy evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen, esimerkiksi ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon. Piispainkokouksen ohjeen mukaan muiden kirkkojen jäseniltä ei voi vaatia rippikoulua eikä konfirmaatiota. Ortodoksisessa kasteessa lapsella taas on ortodoksinen kummi, joka lukee uskontunnustuksen lapsen puolesta, ja muut kummit voivat kuulua toiseen kristilliseen kirkkoon.
Kummilla ei ole ikärajaa. Evankelis-luterilaisen kirkon jäseneltä edellytetään rippikoulua ja konfirmaatiota, ja noin kolme neljästä 15-vuotiaasta käy rippikoulun. Sen voi käydä myös aikuisena, joten nuoruudessa väliin jäänyt rippikoulu ei estä kummiutta pysyvästi.
Useimmat lapset saavat kahdesta neljään kummia, eikä määrällä ole ylärajaa. Säännösten puolesta yksi kummi riittää, kun toimituksessa on lisäksi läsnä toinen todistaja, esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen. Kirkkoon kuulumatonta läheistä ei merkitä kummiksi, mutta hänelle on paikka sekä juhlassa että lapsen elämässä. Siitä lisää luvussa kummista ilman kirkon jäsenyyttä.
Kummin voi myös lisätä myöhemmin. Kastetulle voidaan kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Huoltajat hakevat lisäämistä lapsen seurakunnan kirkkoherralta, joka tekee päätöksen, ja lisätty kummi merkitään jäsenrekisteriin. Näin perheen toivoma kummi voi tulla mukaan vaikkapa silloin, kun hän käy rippikoulun vasta kasteen jälkeen.
Kummina lapsen kasvaessa
Kirkkokäsikirjan kastepuheen mallissa pappi sanoo kummeille: ”Te kummit olette saaneet tehtävän olla tämän lapsen aikuisia ystäviä ja kristityn esikuvia. Pitäkää yhteyttä kummilapseenne ja hänen perheeseensä.” Mallipuhe muistuttaa myös kummin erityisestä tehtävästä rukoilla kummilapsen ja hänen perheensä puolesta. Pappi voi pitää oman puheensa, mutta mallin sanoissa näkyy, mitä kummius on ristiäisten jälkeen: ystävyyttä, joka kulkee lapsen ja koko perheen kautta.
Kirkon ristiäisohjeessa kummin tärkein tehtävä on olla lapsen ja perheen apuna ja tukena. Vauvavuonna apu on usein hyvin käytännöllistä. Kummi voi tulla kylään, lähteä vaunulenkille tai tuoda kattilallisen keittoa, kun vanhemmat ovat valvoneet monta yötä. Tällainen apu jää vanhempien mieleen, ja suhde kummiin alkaa rakentua jo ennen kuin lapsi osaa sanoa kummin nimen.
Leikki-iässä lapsi alkaa itse tunnistaa kummin, ja yhteinen tapa auttaa häntä tutustumaan kummiin. Tapa voi olla syntymäpäivän jälkeinen retki, kesäpäivä mökillä tai piparien leipominen joulun alla. Sen ei tarvitse olla suuri, kunhan se toistuu. Lapsi oppii odottamaan sitä ja tietää, että kummilla on aikaa juuri hänelle.
Merkkipäivinä paketti on luonteva tapa muistaa. Kummius rakentuu kuitenkin ennen kaikkea yhteisestä ajasta, ja jos lahjojen koko alkaa tuntua velvollisuudelta, siitä voi puhua vanhempien kanssa. Pienempi paketti ja yhteinen retki voivat ilahduttaa lasta yhtä paljon. Ristiäisten lahjaan on ideoita kummin lahjojen oppaassa.
Kalenterissa on myös valmis muistutus. Valtakunnallista kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, vuonna 2027 sunnuntaina 6.6. Se on hyvä syy soittaa, lähettää kortti tai sopia yhteinen retki, vaikka syntymäpäivään olisi vielä matkaa.
Rippikoulu ja yhteys vuosien mittaan
Rippikouluiässä kummin merkitys voi muuttua. Nuori ei aina halua kertoa asioitaan vanhemmilleen, ja aikuinen, joka on ollut mukana koko lapsuuden, voi olla luonteva ihminen, jolle puhua. Rippijuhla on kummille hyvä hetki olla mukana, mutta kummius ei pääty konfirmaatioon. Yhteys voi jatkua aikuisuuteen ja muuttua tasavertaiseksi ystävyydeksi.
Yhteydenpito kulkee kumpaankin suuntaan. Kummi muistaa lasta, ja vanhemmat voivat kertoa kuulumisia, lähettää kuvia ja kutsua kummin juhliin. Kun vanhemmat pitävät kummin ajan tasalla, hänen on helpompi tietää, mistä lapsi on innostunut ja mitä hänelle kuuluu.
Elämäntilanteet muuttuvat. Muutto toiselle paikkakunnalle, omat pienet lapset tai raskas työvuosi voivat harventaa tapaamisia, eikä siitä tarvitse syyllistyä. Kun odotuksista puhutaan ääneen jo alussa, harvempi yhteys ei muutu pettymykseksi kummallekaan. Lyhyt viesti syntymäpäivänä kertoo lapselle, että kummi muistaa hänet silloinkin, kun tapaamisia on vähemmän.
Kummi nimiäisissä ja ilman kirkon jäsenyyttä
Kaikkia lapsia ei kasteta, eikä jokainen toivottu kummi kuulu kirkkoon. Nimiäisissä perhe voi pyytää läheisen lapsen kummiksi. Kummius on silloin perheen oma sopimus: sillä ei ole kirkollista asemaa, eikä sitä merkitä mihinkään rekisteriin. Tällaisesta kummista puhutaan joskus nimiäiskummina tai haltijakummina.
Koska kaavaa ei ole, perhe päättää itse, mitä kummi lupaa. Lupauksen voi kirjoittaa omin sanoin ja lukea juhlassa, ja itse tehty kummitodistus jää kummille muistoksi. Suurin osa ristiäiskummin tehtävistä sopii sellaisenaan: aikaa, kiinnostusta lapsen asioihin ja yhteydenpitoa perheeseen.
Samanlainen järjestely sopii ristiäisiin, kun perheen läheisin ystävä on eronnut kirkosta. Kirkon ristiäisohjeen mukaan juhlaan ovat tervetulleita myös ne kummit, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Kirkonkirjoihin hänet ei merkitä, mutta vanhemmat voivat kertoa juhlassa, miksi juuri hän on lapselle tärkeä. Lapselle hän voi olla yhtä läheinen aikuinen kuin muutkin kummit.
Usein kysyttyä
Mitä sylikummi tekee?
Sylikummi pitää lasta sylissään kastetoimituksen ajan. Se on perinne, ei kirkon määräämä tehtävä: sylikummia ei merkitä kirkonkirjoihin, ja kaikki kummit ovat samanarvoisia. Vauvaa voi pitää sylissä myös vanhempi tai kuka tahansa muu, ja syliä voi vaihtaa kesken toimituksen.
Pitääkö kaikkien kummien olla paikalla kasteessa?
Ei. Kastetoimituksessa pitää olla läsnä vähintään kaksi kummia tai muuta todistajaa. Jos joku kummeista ei pääse paikalle, siitä kannattaa kertoa vanhemmille ja papille etukäteen.
Voiko kirkkoon kuulumaton olla kummi?
Ainakin yhden kummin pitää olla konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Muut kummit voivat kuulua myös kirkkoon, joka hyväksyy evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen, kuten ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon. Kirkkoon kuulumatonta ei merkitä kummiksi, mutta hän on tervetullut ristiäisiin ja voi olla lapselle läheinen aikuinen.
Montako kummia lapsella voi olla?
Useimmat lapset saavat kahdesta neljään kummia, eikä määrällä ole ylärajaa. Vähimmäismäärä on yksi kummi, joka täyttää kirkon ehdot. Toimituksessa pitää kuitenkin olla läsnä kaksi kummia tai muuta todistajaa.
Onko kummilla ikärajaa?
Ikärajaa ei ole. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenen pitää olla käynyt rippikoulun ja konfirmoitu ennen kuin hänestä voi tulla kummi. Useimmat käyvät rippikoulun 15-vuotiaina, mutta sen voi käydä myös aikuisena.
Voiko kummin lisätä kasteen jälkeen?
Voi. Kasteen jälkeen voidaan lisätä enintään kaksi kummia. Lapsen huoltajat hakevat lisäämistä, ja päätöksen tekee sen seurakunnan kirkkoherra, jonka jäsen lapsi on. Lisätty kummi merkitään jäsenrekisteriin.
Voiko kummiudesta kieltäytyä?
Voi. Kirkon ristiäisohjeen mukaan kummiudesta on oikeus kieltäytyä, jos tehtävä ei tunnu luontevalta tai omaan elämäntilanteeseen sopivalta. Kiitos pyynnöstä ja rehellinen syy auttavat pitämään välit hyvinä.
Lisää aiheesta
Lähteet
- Kirkkojärjestyksen 3 luvun 11 §:n muutos, Suomen säädöskokoelma 856/2023 (voimaan 1.7.2023)
- Kirkkokäsikirja: Lapsen kaste (2024)
- Evankelis-luterilainen kirkko: Ristiäiset (luettu 7.11.2026)
- Evankelis-luterilainen kirkko: Kaste
- Evankelis-luterilainen kirkko: Rippikoulu
- Kirkkohallituksen yleiskirje 19/2025: Piispainkokouksen ohje kasteen ja kummiuden kriteereistä
- Opetushallitus: Ortodoksinen jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset (Eija Honkaselkä)
- Kirkkotie 31.5.2023: Kummius on luottamustehtävä
- Kirkko ja kaupunki 22.5.2013: Vauvan juhlissa