Joulumyyjäiset 2026: koulujen, seurakuntien ja yhdistysten myyjäiset kunnittain

Myyjäiset ovat varainkeruutapahtuma. Myyjinä on vapaaehtoisia, tuotteet on tehty itse tai lahjoitettu, ja tuotto menee järjestäjän omaan toimintaan. Juuri siksi ne eroavat joulumarkkinoista, joilla myyjät ovat yrittäjiä ja myyvät omaan laskuunsa.

Seurakunnat järjestävät myyjäisiä usein lähetys- ja diakoniatyön hyväksi. Niitä kutsutaan lähetysmyyjäisiksi, ja pöydille kannetaan piirakkapiirin leivonnaisia ja ompelupiirin käsitöitä. Koulut ja päiväkodit keräävät myyjäisillä rahaa esimerkiksi luokkaretkiin ja leirikouluihin, ja myyjinä toimivat oppilaat ja vanhemmat. Osa kouluista yhdistää myyjäiset lastenjuhlaan tai avoimien ovien päivään, jolloin isovanhemmatkin pääsevät paikalle.

Marttayhdistykset pitävät joulumyyjäisiä monella paikkakunnalla, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Raumalla. Urheiluseurat, kyläyhdistykset ja eläinsuojeluyhdistykset pitävät myyjäisiä seuratalolla, kylätalolla tai kauppakeskuksen käytävällä.

Ajoitus on melko vakiintunut. Listamme joulumyyjäisistä suurin osa osuu marraskuun loppuun ja joulukuun alkuun, ja yleisin päivä on lauantai. Ensimmäiset myyjäiset pidetään jo marraskuun alussa, viimeiset viikkoa ennen joulua.

Myyjäiset ovat myös kohtaamispaikka. Moni tulee ostamaan pullaa ja jää kahville tapaamaan naapureita ja tuttuja. Pienellä paikkakunnalla myyjäiset voivat olla joulukauden harvoja tilaisuuksia, joissa koko kylä on samassa salissa.

Myyjäispöytä kertoo paljon järjestäjästä. Koulun salissa on askarreltuja kortteja, seurakuntatalolla villasukkia ja kylätalolla ruisleipää. Tyypillisin valikoima näyttää tältä.

Myyjäispöytä kertoo paljon järjestäjästä.

Leivonnaiset. Pullat, joulutortut, piparkakut, kakut ja karjalanpiirakat ovat myyjäisten vetonaula, ja ne myydään yleensä ensimmäisenä loppuun.

Käsityöt. Villasukat, lapaset, patalaput, virkatut tähdet ja puiset lelut ovat usein samojen tekijöiden käsialaa vuodesta toiseen. Hinnat ovat yleensä maltillisia, koska tavoite on kerätä rahaa, ei tehdä voittoa.

Joulukoristeet ja kortit. Lasten askartelemat kortit, kuusenkoristeet ja oviseppeleet ovat koulujen myyjäisten tavallisinta tavaraa.

Arpajaiset. Arpajaispöytä on useimmissa myyjäisissä. Voitot ovat lahjoituksia: leivonnaisia, käsitöitä, paikallisten yritysten lahjakortteja.

Kirpputori. Osa myyjäisistä yhdistää joulumyynnin ja kirpputorin, ja pöydille tuodaan leluja, kirjoja ja lastenvaatteita.

Kahvio. Kahvi ja pulla tai riisipuuro ja glögi kuuluvat myyjäisiin. Kahviossa istutaan juttelemassa, kun ostokset on tehty.

Parhaat leivonnaiset menevät usein heti alussa. Jos haluat jotain tiettyä, mene paikalle heti ovien avautuessa. Myöhemmin ehtii yhä kahville ja arpajaisiin.

Koska myyjinä on vapaaehtoisia, maksaminen ei aina onnistu kortilla. Varaa mukaan käteistä pieninä rahoina ja tarkista, käyttääkö järjestäjä MobilePayta. Jos sinulla on ruoka-allergia, kysy myyjältä, mitä leivonnainen sisältää, sillä kotona leivottuja tuotteita ei aina ole merkitty.

Lasten kanssa myyjäiset ovat helppo retki: tapahtuma on lyhyt, sisäänpääsy on yleensä maksuton ja arpajaiset ovat monelle lapselle päivän jännittävin hetki. Pienen summan voi antaa lapselle omaksi ostosrahaksi.

Omien myyjäisten suunnittelu kannattaa aloittaa syyskuussa. Ensin valitaan päivä ja tila. Katso tapahtumalistasta, mitä muuta samalla paikkakunnalla on samana päivänä: jos kaupungin joulunavaus tai iso joulutori osuu samalle lauantaille, väkeä voi tulla enemmän tai vähemmän kuin odotit.

Seuraavaksi sovitaan, kuka tekee mitä. Leipojat, käsityöläiset, kahvion vastaava, arpajaisten vastaava ja kassa ovat tavallinen työnjako. Jos myyntipöytiä vuokrataan ulkopuolisille, pöytäpaikat kannattaa jakaa ilmoittautumisjärjestyksessä tai arpomalla, ja hinta kertoa etukäteen.

Kassaan tarvitaan vaihtorahaa ja tieto siitä, otetaanko vastaan MobilePay tai kortti. Hintalaput kannattaa tehdä valmiiksi kotona, ja leivonnaisiin on hyvä merkitä ainakin yleisimmät allergeenit.

Tiedottaminen ratkaisee kävijämäärän. Koulun viesti, ilmoitustaulut ja kylän Facebook-ryhmä tavoittavat lähipiirin, mutta kunnan avoimeen tapahtumakalenteriin kannattaa ilmoittaa myös. Tämän sivun lista kootaan kuntien ja järjestäjien julkisista kalentereista, joten sinne ilmoitetut myyjäiset tulevat usein näkyviin myös tänne. Voit myös lähettää tiedot suoraan osoitteeseen info@onnitteluruno.fi.

Moni myyjäinen vuokraa pöytäpaikkoja myös yksityisille myyjille. Pöytä on helppo tapa kokeilla, kiinnostavatko omat käsityöt tai leivonnaiset muita, ja samalla tukee järjestäjää, joka saa pöytävuokran. Paikat jaetaan yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä tai arvalla, ja suosituimpiin myyjäisiin ilmoittaudutaan jo syksyllä.

Hyvä myyjäispöytä on selkeä: hinnat näkyvillä, tuotteet porrastettuina eri korkeuksille ja pöytäliina, joka erottaa pöydän naapurista. Pienet ja edulliset tuotteet menevät kaupaksi nopeimmin, kalliimmat tarvitsevat esittelyä. Ota mukaan vaihtorahaa, laita MobilePay-numero näkyvälle paikalle ja varaa kasseja ostajille.

Kotona leivottujen tuotteiden myynti onnistuu Helsingin kaupungin ohjeen mukaan ilman elintarviketoiminnan rekisteröintiä, jos valmistat vain huoneenlämmössä säilyviä tuotteita, kuten pullaa ja leipää, ja elintarvikkeiden myyntisi jää alle 20 000 euron vuodessa. Kylmässä säilytettävät tuotteet, kuten kermakakut, eivät kuulu tähän poikkeukseen, joten niistä kannattaa kysyä kunnan elintarvikevalvonnasta ennen myyjäisiä.

Kotona leivottujen tuotteiden myyminen myyjäisissä on tavallisesti sallittua ilman ilmoitusta. Helsingin kaupungin elintarvikevalvonnan mukaan urheiluseurojen, koululuokkien ja yhdistysten varainkeruuseen liittyvää myyntiä ja tarjoilua ei tarvitse rekisteröidä elintarviketoiminnaksi, ja myytävänä voi olla esimerkiksi huoneenlämmössä säilyviä leivonnaisia. Käytäntö voi vaihdella kunnittain, joten epäselvissä tapauksissa kysy oman kuntasi elintarvikevalvonnasta.

Arpajaisiin on omat sääntönsä. Poliisin mukaan pienarpajaiset voi järjestää ilman lupaa, kun arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 3 000 euroa ja arpojen myynti sekä voittojen jako tapahtuvat samassa tilaisuudessa saman yleisön läsnä ollessa. Järjestäjänä voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö, seurakunnan toimintapiiri tai koululuokka, jonka arpajaisista vastaa täysivaltainen aikuinen.

Voittojen yhteenlasketun arvon pitää olla vähintään 35 prosenttia arpojen myyntihinnasta, ja pienimmän voiton pitää olla vähintään yhden arvan hintainen. Arvonnasta laaditaan arvontapöytäkirja ja voittoluettelo. Jos arpoja myydään muillekin kuin järjestävän yhteisön jäsenille, arpajaisista laaditaan poliisin ohjeen mukaan tilitys viipymättä tilaisuuden jälkeen. Tilityksen on oltava nähtävillä kaksi viikkoa, ja se säilytetään vuoden. Tuotto käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen, koululuokan arpajaisissa opiskeluun tai sitä tukevaan harrastukseen.

Verotuksessa yleishyödyllisen yhdistyksen omien myyjäisten ja arpajaisten tulot ovat Verohallinnon mukaan lähtökohtaisesti verovapaita, kun tuotto käytetään yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen. Tarkemmat ehdot löytyvät Verohallinnon sivulta.

Myyjäisistä kerrotaan harvoin isosti. Siksi kokosimme ne yhdelle listalle. Kaikki joulumyyjäiset ovat aikajärjestyksessä, ja kuntalistasta näet, montako myyjäistä omalla paikkakunnallasi on tulossa.

Tällä hetkellä joulumyyjäisiä on listallamme eniten Tampereella, Helsingissä ja Vantaalla. Tampereen, Helsingin ja Vantaan joulutapahtumat löydät kuntien omilta sivuilta, joilla myyjäiset ovat samassa listassa konserttien ja joulunavausten kanssa.

Myyjäisiä pidetään myös isompien tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi Raahessa Praatin joulumyyjäiset ovat samana päivänä kuin kaupungin joulunavaus, lauantaina 21.11.2026. Kaupunkien avajaiset löydät joulunavausten sivulta.

Jokaisesta myyjäisestä on linkki järjestäjän ilmoitukseen. Tarkista aika vielä sieltä, sillä pienten tapahtumien aikataulut voivat muuttua. Jos haluat leipoa itse samoja herkkuja, katso ohjeet joulutorttuihin ja piparkakkutaloon.