Joulukirkot 2026: jouluaaton hartaudet, jouluyön messu ja joulukirkko

Vuonna 2026 jouluaatto on torstaina 24.12., joulupäivä perjantaina 25.12. ja tapaninpäivä lauantaina 26.12. Joulua edeltää adventtiaika, joka alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 29.11., ja joulun jakso päättyy loppiaiseen keskiviikkona 6.1.2027.

Jouluaatto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan vuoden suosituin kirkossakäyntipäivä. Kirkkoon tullaan perheen kanssa, usein samaan kirkkoon vuodesta toiseen, ja hartaus on monelle osa aaton ohjelmaa siinä missä joulurauhan julistus ja joulusauna. Joulun hartaudet ovat lyhyitä ja tuttuja: jouluevankeliumi, muutama virsi ja rukous. Kenenkään ei tarvitse osata mitään etukäteen, sillä virsien numerot näkyvät kirkon virsitaululla ja sanat löytyvät virsikirjasta.

Tilaisuuksia on kolmea päätyyppiä: jouluaaton hartaudet, jouluyön messu ja joulupäivän aamun jumalanpalvelus, jota moni kutsuu joulukirkoksi. Niiden lisäksi seurakunnat järjestävät perheille omia hartauksia ja lapsille joulukirkkoja jo ennen joulua.

Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä. Kirkon mukaan joulua alettiin viettää 25. joulukuuta sen jälkeen, kun kristinuskosta oli tullut Rooman valtakunnan pääuskonto, ja samana päivänä Roomassa oli juhlittu Sol Invictus -jumalan juhlaa. Pohjoismaissa keskitalven juhlia kutsuttiin nimellä jul.

Jouluaaton hartaus on lyhyt tilaisuus, jossa luetaan jouluevankeliumi, lauletaan joulun virsiä ja rukoillaan. Suurin osa aattohartauksista pidetään iltapäivällä, ja isoissa seurakunnissa niitä on samassa kirkossa useita peräkkäin. Perheiden ja lasten hartaudet ovat usein jo aamupäivällä tai keskipäivällä, ja ne ovat lyhyempiä. Ruotsinkielisissä seurakunnissa aaton hartautta kutsutaan nimellä julbön.

Jouluaatto on vuoden suosituin kirkossakäyntipäivä.

Moni yhdistää hartauden hautausmaalla käyntiin, ja aattoiltapäivänä hautausmailla palaa satoja kynttilöitä. Kirkon mukaan jouluaattona hartaushetkeen voi piipahtaa hautausmaalla käymisen yhteydessä, ja osa seurakunnista pitää hartauksia myös hautausmailla. Iltapäivällä hautausmaiden pysäköintipaikat voivat täyttyä, joten liikkeelle kannattaa lähteä ajoissa tai tulla jalan.

Jouluaaton keskipäivänä huomio on Turussa. Brinkkalan talon parvekkeelta luetaan kello 12 joulurauhan julistus suomeksi ja ruotsiksi, ja Joulukaupunki Turun mukaan Yleisradio lähettää tilaisuuden suorana yli miljoonalle katsojalle. Paikan päällä sitä seuraa tavallisesti 10 000–15 000 ihmistä. Turussa joulurauha on julistettu lähes katkeamattomana perinteenä 1300-luvulta lähtien, ja nykyään sen lukee kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.

Jouluyön messua vietetään monissa seurakunnissa jouluaattona keskiyön aikaan, ja kirkon mukaan se merkitsee joulupäivän alkua. Messu alkaa yleensä kello 22 tai 23, ja siinä vietetään ehtoollista. Moni lähtee sinne, kun aaton ateria on syöty ja lahjat avattu.

Jouluyön messu on tunnelmaltaan erilainen kuin iltapäivän hartaus. Kalevan jutussa vuonna 2022 jouluyön messua kuvattiin tavallista messua juhlallisemmaksi, ja Oulunsalon seurakuntapastorin mukaan se houkuttelee kirkkoon poikkeuksellisen paljon nuoria aikuisia. Oulun tuomiokirkossa juhlavuus näkyi jutun mukaan messun aikana vaihtuvana valaistuksena.

Kaikissa kirkoissa jouluyön messua ei ole, vaan seurakunta valitsee yhden tai muutaman kirkon. Esimerkiksi Oulun seurakunnat pitivät vuonna 2022 jouluyön messuja kahdeksassa kirkossa. Tarkista siis ennen lähtöä, missä kirkossa oman seurakuntasi messu on.

Jouluyön messu sopii myös silloin, kun iltapäivän hartaudet ovat täynnä tai aatto kuluu matkoilla. Messuun voi lähteä suoraan joulupöydästä, ja kotimatkalla on jo joulupäivä. Pimeä kirkko, kynttilät ja kuoro tekevät messusta monelle aaton rauhallisimman hetken.

Joulupäivän aamun jumalanpalvelusta moni kutsuu yhä joulukirkoksi. Kirkon mukaan joulupäivän aamuna seurataan paimenten matkaa Betlehemiin, luetaan jouluevankeliumi ja lauletaan tuttuja joulun virsiä. Varhaiseen joulukirkkoon lähdetään pimeässä, ja kotimatkalla aamu vasta alkaa valjeta.

Moni seurakunta pitää joulukirkon yhä varhain aamulla, kello 7 tai 8, osa myöhemmin aamupäivällä. Ruotsinkielisissä seurakunnissa varhaista joulukirkkoa kutsutaan nimellä julotta. Osa seurakunnista kutsuu jouluaamun jumalanpalvelusta kynttiläkirkoksi. Aamun joulukirkko on usein rauhallisempi kuin aaton hartaudet, ja kirkossa on yleensä enemmän tilaa.

Joulun pyhät jatkuvat tapaninpäivänä, jolloin kirkossa muistetaan marttyyri Stefanosta ja kaikkia uskonsa puolesta kuolleita. Tapaninpäivänä on monessa seurakunnassa jumalanpalvelus, mutta tilaisuuksia on vähemmän kuin aattona ja joulupäivänä.

Lapsiperheille seurakunnat järjestävät omia tilaisuuksia. Perheiden aattohartaudet pidetään jouluaattona usein aamupäivällä tai keskipäivällä, ja ne ovat lyhyempiä kuin muut hartaudet. Niissä on usein enemmän laulua ja vähemmän puhetta, ja joissain kirkoissa jouluevankeliumi esitetään kuvaelmana.

Ennen joulua kirkoissa käyvät myös päiväkotien ja koulujen ryhmät. Lasten joulukirkot ja adventtikirkot pidetään joulukuussa usein arkiaamuisin, ja niihin tullaan ryhmänä päiväkodista tai koulusta. Ne voivat näkyä listalla, mutta osa on tarkoitettu vain tietyn päiväkodin tai koulun lapsille.

Pienen lapsen kanssa kannattaa istua lähelle käytävää tai takariviin, jotta ulos pääsee tarvittaessa kesken. Kotona joulun odotukseen sopivat kirje joulupukille ja piparkakkutalo.

Ennen joulua kirkot täyttyvät laulusta. Kauneimmat Joululaulut on Suomen Lähetysseuran yhteislaulutapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1973. Lähes jokainen evankelisluterilainen seurakunta järjestää vähintään yhden tilaisuuden, ja Lähetysseuran mukaan niihin osallistuu vuosittain jopa kaksi miljoonaa suomalaista. Tilaisuuksia pidetään ensimmäisestä adventista loppiaiseen.

Alkuperäinen ajatus oli Lähetysseuran mukaan pieni lauluilta kolmantena adventtina, ja kolehti kerättäisiin Lähetysseuran ulkomaantyölle. Ensimmäistä kertaa varten painettiin 48 000 lauluvihkoa. Nykyään vihossa on vanhojen tuttujen joululaulujen lisäksi joka vuosi uusia lauluja.

Kaikki Kauneimmat Joululaulut paikkakunnittain löydät Kauneimpien Joululaulujen sivulta. Kirkoissa pidetään joulukuussa myös kuorojen ja kirkkomuusikoiden joulukonsertteja, joista monissa on vapaa pääsy tai ohjelmamaksu. Niitä voit etsiä joulukonserttien sivulta. Helsingin tuomiokirkossa esimerkiksi poikakuoro Cantores Minores pitää perinteiset joulukonserttinsa 17.–18.12.2026.

Seurakunnat julkaisevat joulun jumalanpalvelusten ajat syksyn mittaan. Osa on jo julkaissut vuoden 2026 aikansa, ja ne näet tämän sivun tapahtumalistasta. Jos oman seurakuntasi tilaisuuksia ei vielä näy, ne lisätään listalle sitä mukaa kuin seurakunta ne julkaisee.

Helsingin joulukirkot löydät Helsingin seurakuntien sivuilta helsinginseurakunnat.fi, Jyväskylän joulukirkot Jyväskylän seurakunnan sivuilta jyvaskylanseurakunta.fi ja Kuopion joulukirkot Kuopion seurakuntien sivuilta kuopionseurakunnat.fi. Kuopion seurakunnat ovat jo julkaisseet kymmeniä joulun tilaisuuksia, aattohartauksista jouluaamun kynttiläkirkkoihin. Isoissa kaupungeissa tilaisuuksia on kymmenissä kirkoissa ja kappeleissa, joten oman lähikirkon ajat näet myös Helsingin, Jyväskylän ja Kuopion joulutapahtumista.

Kaikki eivät pääse kirkkoon. Monet seurakunnat lähettävät joulun jumalanpalveluksia myös verkossa. Esimerkiksi Oulun seurakunnat ovat kertoneet, että moniin joulun hartauksiin ja jumalanpalveluksiin voi osallistua verkon välityksellä. Tarkista oman seurakuntasi sivuilta, mitkä tilaisuudet lähetetään ja mistä. Televisiosta jouluaattona näkyy Turun ekumeeninen joulu, joka tallennetaan Turun tuomiokirkossa jo joulukuussa – vuonna 2025 torstaina 11.12. – ja lähetetään Yle TV1:llä noin tuntia ennen joulurauhan julistusta.

Jos etsit viime vuoden joulukirkkoa, ajat ovat seurakunnissa usein samat vuodesta toiseen, mutta kirkko voi vaihtua esimerkiksi remontin vuoksi. Tarkista siksi vuoden 2026 ajat aina seurakunnan omalta sivulta.