Kauneimmat joululaulut – lista, tarinat ja sanat

Suomen Lähetysseuran lauluvihko vaihtuu hieman vuosittain. Osa lauluista on mukana joka vuosi, osa vaihtuu, ja joskus pitkäaikainen suosikki jää pois. Niin kävi vuonna 2025, kun Sylvian joululaulu puuttui vihkosta. Vuoden 2026 vihkossa se on taas mukana.

Alla ovat vihkon 2026 laulut siinä järjestyksessä kuin ne Wikipedian kokoamassa vihkojen sisällysluettelossa on lueteltu. Lähetysseura ei julkaise listaa verkossa, joten tarkka järjestys voi poiketa paikallisesta tilaisuudesta. Moni tilaisuus päättyy tuttuun tapaan Maa on niin kaunis -lauluun.

Suomen Lähetysseura kysyi kauden 2025 aikana, mikä on suomalaisten rakkain joululaulu. Ykköseksi nousi Varpunen jouluaamuna. Toiseksi tuli Taivas sylissäni, joka oli voittanut kolmena edellisenä vuonna, ja kolmanneksi Sydämeeni joulun teen. Sylvian joululaulu sijoittui kuudenneksi.

Varpunen jouluaamuna syntyi vuonna 1859 isän surusta, ja yhä se on suomalaisten rakkain joululaulu.

Jouluradion kuulijat äänestivät joulukuussa 2025 kaikkien aikojen suosikeista, ja kärkiviisikko oli lähes sama: Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Sydämeeni joulun teen, Oi jouluyö ja Taivas sylissäni. Yleisradion äänestyksissä Sylvian joululaulu valittiin kauneimmaksi joululauluksi jo 1960-luvulla ja uudelleen vuonna 2002.

Vihkon lauluissa on kaikkea 1500-luvun virrestä 2000-luvun hengellisiin lauluihin. Tässä ovat tarinat niistä, joiden tausta on tiedossa.

Varpunen jouluaamuna. Zacharias Topelius kirjoitti runon ruotsiksi nimellä Sparven om julmorgonen vuonna 1859. Runossa kajastaa hänen oma surunsa: hänen poikansa Rafael oli kuollut vain vuoden ikäisenä edellisenä keväänä. Otto Kotilaisen tunnetuin sävellys runoon ilmestyi Joulupukki-lehdessä vuonna 1913. (sanat Zacharias Topelius, suomennos K. A. Waaranen, alk. Hougberg, sävel Otto Kotilainen.) Lue sanat.

Sylvian joululaulu. Topeliuksen runo kertoo Sisiliassa talvehtivasta sylviasta eli mustapääkertusta, joka ikävöi Suomeen. Karl Collan sävelsi runon vuonna 1855, ja Martti Korpilahden suomennos vuodelta 1918 on yksi rakastetuimmista joululauluistamme. Yleisradion äänestyksissä se valittiin kauneimmaksi joululauluksi 1960-luvulla ja uudelleen vuonna 2002. (sanat Zacharias Topelius, suomennos Martti Korpilahti, sävel Karl Collan.) Lue sanat.

Joulukirkkoon (Kello löi jo viisi). Laulu kertoo lasten lähdöstä joulukirkkoon varhain jouluaamuna. Immi Hellén kirjoitti sanat alun perin runoksi vuonna 1898. R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä melodia julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1911. (sanat Immi Hellén, sävel R. Raala (Berndt Sarlin).) Lue sanat.

En etsi valtaa loistoa. Topelius kirjoitti runon ruotsiksi vuonna 1887 nimellä Julvisa, ja se julkaistiin Jul-Qvällen-lehden etukannessa. Sibeliuksen sävellys ja laulun ensimmäinen suomennos ilmestyivät Sampo-lehdessä vuonna 1909. Sibeliuksen tytär Margareta Jalas on kertonut, että laululla oli erityisasema Ainolan joulunvietossa. (sanat Zacharias Topelius, suomennos tuntematon (joskus arveltu Martti Korpilahdeksi), sävel Jean Sibelius.)

Me käymme joulun viettohon. Mauno Isola lauloi helsinkiläisessä Laulu-Miehet-kuorossa ja näytti joulurunojaan kuoron uudelle johtajalle Martti Turuselle. Turunen sävelsi runon vuonna 1934. Laulu muistuttaa, että koristeiden, jouluruokien ja lahjojen keskellä joulun todellinen sanoma helposti unohtuu. (sanat Mauno Isola, sävel Martti Turunen.)

Joulupuu on rakennettu. Laulun sanat julkaistiin ensimmäisen kerran nimellä Joulu-kuusi vuonna 1876 Uusi Kuwa-Aapinen -lukukirjassa ilman tekijän nimeä. Tutkijat pitävät selvitettynä, että sanoittaja on jyväskyläläinen pastori Gustaf Oskar Schöneman, joka suomensi myös Jouluyö, juhlayö -laulun. Sävelmä on suomalainen kansansävelmä. (sanat Gustaf Oskar Schöneman, sävel suomalainen kansansävelmä.)

Heinillä härkien kaukalon. Laulu on alkujaan 1600-luvun ranskalainen kansanlaulu Entre le bœuf et l’âne gris. Suomenkielisin sanoin se ilmestyi vuonna 1926 jyväskyläläisen opettajan Martti Korpilahden toimittamassa Varpunen-lauluvihkossa. Viimeinen säkeistö viittaa jo pääsiäisen tapahtumiin. (sanat ranskalainen kansanlaulu (Entre le bœuf et l’âne gris), suomennos ei varmistettu, sävel ranskalainen kansansävelmä.)

Taivas sylissäni. Carola Häggkvist julkaisi laulun Himlen i min famn vuonna 1999 levyllään Jul i Betlehem. Pia Perkiön suomenkielinen versio ilmestyi Maria Laakson laulamana Suomen Lähetysseuran Taivas sylissäni -joululevyllä vuonna 2001. Laulu kertoo Jeesuksen äidin Marian ajatuksista ja kysymyksistä. (sanat Erik Hillestad (alkuperäinen ruotsinkielinen teksti), suomennos Pia Perkiö, sävel Carola Häggkvist.)

Ensimmäinen joulu. The First Noel on perinteinen englantilainen joululaulu, jonka juuret on arveltu Cornwalliin 1400-luvulle tai Ranskaan. Sen nykyaikainen englanninkielinen muoto julkaistiin William Sandysin laulukirjassa vuonna 1823. Suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. (sanat englantilainen perinne (The First Noel), suomennos Sauvo Puhtila, sävel englantilainen kansansävelmä.)

Hyvän joulun toivotus. We Wish You a Merry Christmas on englantilainen joululaulu 1500-luvulta. Se juontaa perinteeseen, jossa laulajat kiersivät joulun aikaan ovelta ovelle ja saivat laulusta rahaa tai ruokaa. Laulun on suomentanut Sauvo Puhtila. (sanat englantilainen perinne (We Wish You a Merry Christmas), suomennos Sauvo Puhtila, sävel englantilainen kansansävelmä.)

Sydämeeni joulun teen. Vexi Salmi kirjoitti tekstin Flamingo-levy-yhtiön toimistolla marraskuussa 1988, kun Vesa-Matti Loirin joululevyltä puuttui vielä yksi kappale. Kassu Halonen sävelsi laulun saman tien, eikä koko kappaleen tekemiseen kulunut puoltakaan tuntia. Loiri lauloi sen levylle seuraavana päivänä yhdellä otolla. (sanat Vexi Salmi, sävel Kassu Halonen.)

Enkeli taivaan. Martti Luther kirjoitti jouluvirren Vom Himmel hoch vuonna 1535 alun perin lasten seimikuvaelmaksi. Suomalaisessa virsikirjassa se on ollut vuoden 1605 virsikirjasta lähtien, ja nykyään se on virsi numero 21. Sanat perustuvat Luukkaan evankeliumin jouluevankeliumiin. (sanat Martti Luther, suomennos Hemminki Maskulainen 1605; uudistaneet Elias Lönnrot 1867 ja Julius Krohn 1880, sävel saksalainen sävelmä 1539.)

Kuului laulu enkelten. Laulu on alkuperältään ranskalainen, ja sen kertosäkeessä toistuu latinankielinen Gloria in excelsis Deo. Ranskankieliset sanat ilmestyivät painettuina ensi kerran vuonna 1842 Quebecissä julkaistussa laulukokoelmassa. Sanat on suomentanut R. R. Ryynänen. (sanat ranskalainen kansanlaulu (Les Anges dans nos campagnes), suomennos R. R. Ryynänen, sävel ranskalainen kansansävelmä.)

Arkihuolesi kaikki heitä. Laulun varsinainen nimi on Joululaulu, ja se kuuluu Leevi Madetojan Nuorison lauluja -kokoelmaan (op. 20b, nro 5). Alpo Noponen kirjoitti tekstin kesäasunnollaan Inkoon Mäntylässä kesällä 1916. Laulu ilmestyi ensin hänen toimittamassaan Joulupukki-lehdessä samana vuonna. (sanat Alpo Noponen, sävel Leevi Madetoja.) Lue sanat.

Marian poika. Yhdysvaltalainen lauluntekijä Jester Hairston teki laulun Mary's Boy Child vuonna 1956, ja ensimmäisenä sen levytti Harry Belafonte. Suomeksi laulusta on useita sanoituksia; Marian poika -nimisen version on suomentanut Saukki. Laulu kertoo Jeesuksen syntymästä ja sanoman leviämisestä Betlehemiin. (sanat Jester Hairston (Mary's Boy Child), suomennos Saukki (Sauvo Puhtila, k. 2014), sävel Jester Hairston.)

Jouluyö, juhlayö. Joseph Mohr kirjoitti sanat vuonna 1816, ja Franz Xaver Gruber sävelsi laulun vuonna 1818. Se esitettiin ensimmäisen kerran Oberndorfin Pyhän Nikolauksen kirkossa jouluaattona 1818, ja nyt se on käännetty yli 300 kielelle. Tunnetuimmat suomenkieliset sanat on tehnyt Gustaf Oskar Schöneman, joka julkaisi ensimmäisen suomennoksen vuonna 1883. (sanat Joseph Mohr, suomennos Gustaf Oskar Schöneman, sävel Franz Xaver Gruber.) Lue sanat.

Tulkoon joulu. Laulun ensimmäinen versio syntyi Pekka Simojoen opiskellessa Lähetystalolla Helsingissä 1979–1980. Vuonna 1986 hän muokkasi sen uudelleen, kun hänen Jakaranda-kuoronsa jäsen pyysi uutta joululaulua Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Simojoen mukaan laulu on sukellus lapsuusvuosien jouluihin. (sanat Pekka Simojoki, sävel Pekka Simojoki.)

Maa on niin kaunis. Tanskalainen kirjailija Bernhard Severin Ingemann kirjoitti laulun vuonna 1850 vanhaan sleesialaiseen sävelmään, jonka Hoffmann von Fallersleben oli julkaissut vuonna 1842. Hilja Haahti suomensi laulun vuonna 1903, ja vuoden 1986 virsikirjassa se on virsi 30. Laulu liitetään jouluun, mutta sitä lauletaan muinakin vuodenaikoina. (sanat Bernhard Severin Ingemann, suomennos Hilja Haahti, sävel sleesialainen kansansävelmä.)

Kaikki suosikit eivät ole vihkossa. Osa kuuluu jouluaattoon radiosta, osa joulukonsertteihin ja osa virsikirjaan.

Taas kaikki kauniit muistot on soinut Yleisradiossa joka jouluaatto joulurauhan julistuksen jälkeen vuodesta 1955.

Oi jouluyö. Ranskalaisen runoilijan Placide Cappeaun sanoittaman laulun sävelsi Adolphe Adam. Kanadalainen keksijä Reginald Fessenden soitti sen viululla jouluaattona 1906 ensimmäisessä AM-radiolähetyksessä, joten laulu lienee ensimmäinen radiossa esitetty joulukappale. Kyllikki Solanterän suomennos ilmestyi vuonna 1952. (sanat Placide Cappeau, suomennos Kyllikki Solanterä, sävel Adolphe Adam.)

Joulun kellot. Helmi Auvinen kirjoitti runon Joulunkellot syksyllä 1897 opiskellessaan Jyväskylän seminaarissa, ja Armas Maasalo sävelsi sen kesällä 1914. Kauneimmat joululaulut -vihkoon lisättiin vuonna 2017 laulusta puuttuneet säkeistöt Auvisen alkuperäisen runon pohjalta. Jyväskylän Vesilinnalta laulu on soinut jouluisin joka ilta kello 18 vuodesta 2000. (sanat Helmi Auvinen, sävel Armas Maasalo.)

Kun joulu on (Kun maass' on hanki). Laulu tunnetaan alkusanoistaan Kun maass’ on hanki ja järvet jäässä. Sanat ja sävelmä ilmestyivät vuonna 1901 Alpo Noposen toimittamassa Joulupukki-lehdessä. Otto Kotilainen ja Noponen olivat ystäviä jo kouluajoilta ja opettivat samassa Helsingin Tehtaankadun kansakoulussa. (sanat Alpo Noponen, sävel Otto Kotilainen.) Lue sanat.

On hanget korkeat, nietokset. Vilkku Joukahainen kirjoitti runon opiskellessaan Sortavalan seminaarissa, ja se julkaistiin Joulupukki-lehdessä vuonna 1901. Jean Sibelius sävelsi sen viiden joululaulun sarjaansa op. 1. Ainolassa perheen joulunvietto alkoi, kun säveltäjä soitti kappaleen flyygelillä. (sanat Vilkku Joukahainen, sävel Jean Sibelius.) Lue sanat.

Taas kaikki kauniit muistot. Runo ja sen nuotit julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931 viipurilaisen Karjala-lehden joululiitteessä. Vuodesta 1955 Yleisradio on soittanut laulun joka jouluaatto heti Turun joulurauhanjulistuksen jälkeen. Perinteisessä levytyksessä laulaa baritoni Sulo Saarits ja urkuja soittaa Tauno Äikää. (sanat Viljo Kojo, sävel Sulho Ranta.)

Oi sä riemuisa. Saksalainen Johannes Falk kirjoitti laulun vuonna 1816 Weimarin orpokotinsa lapsille ja teki siihen säkeistöt joululle, pääsiäiselle ja helluntaille. Heinrich Holzschuher muutti sen kokonaan joululauluksi vuonna 1826. Sävelmä on peräisin sisilialaisesta Mariaa ylistävästä laulusta. (sanat Johannes Daniel Falk ja Heinrich Holzschuher, suomennos Matti Pesonen, sävel sisilialainen kansansävelmä.)

Juhlimaan tulkaa. Laulun alkuperää pidettiin pitkään keskiaikaisena, mutta vuonna 1947 oxfordilainen pastori Maurice Frost päätteli sen tekijäksi englantilaisen John Francis Waden 1740-luvulla. Ensimmäisenä laulun suomensi P. J. Hannikainen nimellä Nyt riemuiten tänne vuonna 1892. Nykyisessä virsikirjassa se on Pekka Kivekkään uutena suomennoksena virsi 27. (sanat John Francis Wade (n. 1711–1786), Adeste fideles, suomennos Pekka Kivekäs, virsi 27, sävel John Francis Wade.)

Hoosianna. Hoosianna on alkujaan heprealainen huudahdus, joka merkitsee ’oi auta’ tai ’pelasta’. Suomessa tunnetuin sitä käyttävä laulu on G. J. Voglerin säveltämä Hoosianna-hymni, joka on nykyisessä virsikirjassa virsi 1. Sen laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. (sanat Matteuksen evankeliumi 21, suomennos tuntematon (1871), sävel Georg Joseph Vogler.)

Kolmen kuninkaan marssi. Provencelainen laulu kertoo itämaan tietäjien matkasta Betlehemiin, ja alkujaan se kuului loppiaiseen. Sanat kirjoitti kirkkoherra Joseph-François Domergue, jonka nimi on laulun vanhimmassa käsikirjoituksessa vuodelta 1742. Sävelmä tunnetaan myös Georges Bizet’n Arlesitar-musiikista. (sanat Joseph-François Domergue, suomennos Samppa P. Asunta, sävel provencelainen kansansävelmä.)

Joulumaa. Joulumaa on Juha Vainion sanoittama ja Katri Helenan säveltämä laulu. Katri Helena levytti sen vuonna 1978, ja se julkaistiin myös singlenä. Vuonna 2011 se oli kaupallisten radioiden eniten soitettujen joululaulujen listalla kolmantena ja listan soitetuin suomalainen kappale. (sanat Juha Vainio, sävel Katri Helena.)

Lasten Kauneimmissa Joululauluissa ja päiväkotien joulujuhlissa lauletaan usein näitä. Monet ovat alkujaan ruotsalaisia, virolaisia tai amerikkalaisia lauluja, jotka ovat saaneet suomalaiset sanat.

No onkos tullut kesä. Laulun sanat on kirjoittanut runoilija J. H. Erkko, ja se lauletaan suomalaiseen kansansävelmään. Laulussa ihmetellään, onko kesä tullut talven keskelle, kun joulukuusen kynttilät ovat syttyneet. Viimeinen säkeistö toivoo, että ihmisellä olisi joulu ainainen. (sanat J. H. Erkko, sävel suomalainen kansansävelmä.) Lue sanat.

Joulupukki (P. J. Hannikainen). P. J. Hannikainen sävelsi ja sanoitti laulun, ja se julkaistiin Joulupukki-lehdessä marraskuussa 1917. Ensijulkaisussa lasten laulettaviksi oli merkitty säkeistöt 1, 2 ja 4 ja Joulupukin laulettavaksi säkeistö 3. Nykyään laulettavat sanat poikkeavat paikoin alkuperäisestä. (sanat P. J. Hannikainen, sävel P. J. Hannikainen.)

Tonttujen jouluyö. Tonttujen jouluyö on alkujaan ruotsalainen lastenlaulu Tomtarnas julnatt, joka tunnetaan Ruotsissa myös nimillä Midnatt råder ja Tipp tapp. Se julkaistiin vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Suomenkielisten sanojen tekijää ei tiedetä. (sanat Alfred Smedberg, suomennos tuntematon, sävel Vilhelm Sefve-Svensson.)

Hei tonttu-ukot hyppikää. Hei tonttu-ukot hyppikää on ruotsalainen kansanlaulu Hej tomtegubbar. Alun perin se on juomalaulu, mutta Suomessa se on vakiintunut joululauluksi. Suomeksi sen ovat levyttäneet muun muassa Kai Lind, Markku Aro ja Viktor Klimenko. (sanat ruotsalainen kansanlaulu (Hej tomtegubbar), suomennos tuntematon, sävel ruotsalainen kansansävelmä.)

Kilisee, kilisee kulkunen. Kilisee, kilisee kulkunen on alkujaan virolainen joululaulu Tiliseb, tiliseb aisakell. Leo Virkhaus sävelsi sen vuonna 1934 Julius Oengon vuonna 1921 kirjoittamaan runoon. Virolaisten arvioiden mukaan laulu tunnetaan ainakin 70 maassa. (sanat Julius Oengo, suomennos Aukusti Simojoki, sävel Leo Virkhaus.)

Nyt sytytämme kynttilän. Norjalainen arkkitehti Sigurd Muri sanoitti vuonna 1963 lasten adventtilaulun Nå tenner vi det første lys Emmy Köhlerin joululaulun säveleen. Anna-Maija Raittila suomensi sen vuonna 1983. Vuodesta 1986 laulu on ollut virsikirjassa virtenä 13, ja sitä lauletaan erityisesti seurakuntien lapsityössä. (sanat Sigurd Muri (1963), suomennos Anna-Maija Raittila, sävel Emmy Köhler.)

Petteri Punakuono. Johnny Marks sävelsi ja sanoitti Rudolph the Red-Nosed Reindeer -laulun vuonna 1949. Gene Autryn levytystä on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä maailman toiseksi myydyimmän joulusinglen White Christmasin jälkeen. Suomenkieliset sanat kirjoitti Sauvo Puhtila. (sanat Johnny Marks, suomennos Sauvo Puhtila, sävel Johnny Marks.)

Joulupukki matkaan jo käy. Santa Claus Is Coming to Town esitettiin ensimmäisen kerran radiossa marraskuussa 1934. Saukin suomennoksen levytti ensimmäisenä Vieno Kekkonen vuonna 1959. Saukki levytti laulun myös itse Pikkuoravien kanssa vuonna 1964. (sanat J. Fred Coots ja Haven Gillespie, suomennos Saukki (Sauvo Puhtila, k. 2014), sävel J. Fred Coots ja Haven Gillespie.)

Kulkuset. James Pierpontin Jingle Bells julkaistiin vuonna 1857 nimellä The One Horse Open Sleigh, ja nykyisen nimensä se sai vuonna 1859. Suomeksi laulun sanoitti Kullervo. Ensimmäisinä sen levyttivät Suomessa Henry Theel ja Silver Stars vuonna 1948. (sanat James Pierpont, suomennos Kullervo (Tapio Kullervo Lahtinen, k. 1996), sävel James Pierpont.)

Tuiki, tuiki, tähtönen. Laulussa yhdistyvät ranskalainen sävelmä Ah! vous dirai-je, maman vuodelta 1761 ja Jane Taylorin runo The Star vuodelta 1806. W. A. Mozart sävelsi samasta sävelmästä 12 muunnelmaa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Maisa Krokfors. (sanat Jane Taylor (The Star, 1806), suomennos Maisa Krokfors, sävel ranskalainen sävelmä (Ah! vous dirai-je, maman).)

Laulun sanat ovat tekijänoikeuden suojaamia 70 vuotta sanoittajan ja suomentajan kuolemasta. Siksi monen rakastetun joululaulun sanoja ei saa julkaista ilman lupaa, vaikka laulu tuntuisi kaikkien yhteiseltä. Esimerkiksi Maa on niin kauniin suomentaja Hilja Haahti kuoli vuonna 1966, joten suomennos on suojattu vuoden 2036 loppuun.

Tältä sivulta löydät kahdeksan laulun sanat, joiden kaikki tekijät ovat kuolleet viimeistään vuonna 1955. Sanat on otettu sellaisinaan vanhoista painetuista lähteistä Wikiaineistosta, joten ne voivat poiketa hieman siitä, miten laulu nykyään lauletaan. Muiden laulujen sanat löytyvät Kauneimmat Joululaulut -vihkosta, jonka saa tilaisuudesta mukaansa, ja virsien sanat virsikirja.fi-sivustolta.