Tiernapojat: perinne, hahmot, sanat ja esitykset 2026

Tiernapojat eli tähtipojat on vanha kristillinen jouluperinne. Sen juuret ovat keskiajan mysteerinäytelmissä, ja tarina pohjautuu pääosin Matteuksen evankeliumiin: idän tietäjät seuraavat tähteä Betlehemiin, ja kuningas Herodes yrittää estää uuden kuninkaan syntymän. Tiernasäätiön mukaan näytelmän kolme kuningasta edustavat Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa.

Laulamiseen tarvittiin poliisin lupa aina 1970-luvulle asti.

Tähtipoikien laulu tunnettiin Saksassa jo 1500-luvulla, ja 1600-luvulla se levisi Tanskaan ja Ruotsiin. Ruotsissa näytelmää kutsuttiin nimellä Stjärngossen. Suomesta varmat tiedot ovat 1800-luvun alusta. Yksi varhainen esiintyjä oli kuusivuotias Johan Ludvig Runeberg, joka kulki tähtipoikien joukossa Pietarsaaressa vuonna 1810.

Ouluun perinne tuli Ruotsin kautta niiden mukana, jotka olivat opiskelleet siellä. Varhaisin kirjallinen maininta Oulun tiernapojista on Oulun Wiikko-Sanomissa 11. tammikuuta 1873. Sen jälkeen perinne on pysynyt kaupungissa vahvana nykypäivään asti.

Vanhat oululaiset muistavat, että tiernaporukoiden välillä käytiin kiivaita reviiritaisteluita ja että laulamiseen tarvittiin poliisin lupa aina 1970-luvulle asti. Tähti oli esityksen tärkein esine, ja kilpailevat ryhmät yrittivät joskus rikkoa toistensa tähtiä.

Samanlaista perinnettä on ollut muuallakin Suomessa. Kuopiossa tähtipoikia kutsuttiin säärnapojiksi, ja heistä kirjoitettiin Suomen Museo -lehdessä vuonna 1896. Oulu on kuitenkin se kaupunki, joka on tehnyt tiernapojista tunnusmerkkinsä.

Tiernanäytelmässä on neljä roolia. Perinteinen asu on valkoinen paita, housujen päällä hame ja leveä vyö. Kuninkailla on olkien yli ristiin kulkevat nauhat, ja kaikki paitsi tähden pyörittäjä kantavat miekkaa.

Herodes on Juudean kuningas, näytelmän mahtaileva pääosa. Hänellä on viitta ja kruunu, ja hän käskee sotilastaan etsimään vastasyntyneen juutalaisten kuninkaan.

Murjaanien kuningas eli maurien kuningas on kuninkaista se, joka Tiernasäätiön mukaan edustaa Afrikkaa. Hänet puetaan samaan tapaan kuin Herodes. Nimi murjaani tulee ranskasta ruotsin kautta ja on sukua sanalle mauri. Kohtauksessa Herodes pakottaa hänet polvilleen. Ennen roolissa käytettiin tekopartaa tai mustattuja kasvoja. Tiernasäätiön hallitus päätti 23.9.2021, ettei kasvoja mustata säätiön tapahtumissa, ja suosittelee sen sijaan tummaa asua ja partaa tai perinteistä tapaa tummentaa vain nenän alapuoli.

Knihti on Herodeksen sotilas. Nimi tulee ruotsin sanasta knekt, joka tarkoittaa sotamiestä. Hänen asunsa on muita yksinkertaisempi, päässä on yleensä lieriömäinen hattu, ja vyö kulkee oikean olan yli. Knihdin tehtävä on myös kerätä esityksen jälkeen palkkio kypäräänsä.

Mänkki on tähdenpyörittäjä, joka kantaa kepin nokassa pyörivää tähteä. Hänellä on viitta ja joskus kartiomainen hattu, mutta ei miekkaa eikä olkanauhaa. Nimen alkuperä on epäselvä.

Paulaharju kuvasi oululaisten tiernapoikien asut vuonna 1910 tarkasti. Valkoinen paita oli kiinnitetty vyötäisiltä pahvivyöllä, joka oli koristeltu hopeapaperilla, ja samanlaiset vyöt kulkivat ristiin olkapäiden yli. Kuninkaiden päähineet oli tehty samasta pahvista, nihdillä oli kypärää muistuttava hattu, ja aseina olivat puusapelit.

Kansanperinteen tutkija Samuli Paulaharju kirjoitti oululaisista tiernapojista Kotiseutu-lehteen vuonna 1910. Hänen mukaansa pojat kulkivat joulun edellisviikosta loppiaiseen talosta taloon kolmen tai neljän hengen joukoissa. Luvan saatuaan he tulivat sisään ja aloittivat tervehdyslaululla, jossa toivotettiin isännälle ja emännälle hyvää joulua.

Pojat kulkivat joulun edellisviikosta loppiaiseen talosta taloon.

Sen jälkeen Herodes asteli edestakaisin miekkaansa heilutellen ja esittäytyi kuninkaaksi. Seurasi laulu tähdestä, joka kulki itäiseltä maalta, ja Herodeksen ja Knihdin keskustelu kolmesta viisaasta miehestä, jotka menivät toista tietä kotiinsa. Herodes käski Knihdin Betlehemiin, ja Murjaanien kuningas pakotettiin polvilleen. Varsinainen ohjelma päättyi lauluun, jonka aikana pojat löivät miekkansa ristiin.

Ohjelman jälkeen laulettiin Paulaharjun mukaan vielä muita lauluja, joululaulun lisäksi esimerkiksi sotalauluja ja laulu Keisari Aleksanteri Suomenmaan suuriruhtinas. Sitten joku pojista pyysi palkkiota: ”me olemme köyhiä poikia ja pyytäisimme jotakuta lanttia”. Rahan saatuaan joukko lauloi kiitoslaulun ja marssi seuraavaan taloon. Nykyään tiernapojat esiintyvät Tiernasäätiön mukaan useimmiten ravintoloissa, tapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa, ja koulut ovat tärkeitä perinteen jatkajia.

Lauluja on kertynyt vuosien mittaan monesta lähteestä. Rauno Myllylän tutkimuksen mukaan moni sävelmä on peräisin kansanlauluista. Piltin synnytti Betlehem oli vanhan virsikirjan loppiaisvirsi, josta lauletaan nykyään kolme säkeistöä yhdeksästä. Synti suuri surkia on Juho Rännärin arkkiveisu vuodelta 1854, ja uusin tavallisesti laulettu laulu, On lapsi syntynyt meille, on vuodelta 1914.

Tiernapoikien sanoista ei ole yhtä oikeaa versiota. Näytelmä oli vuoteen 2004 mennessä painettu 28 eri laitoksena, ja Tiernasäätiön mukaan sanoja on vuosien varrella myös keksitty uusia. Sanat vaihtelevat paikkakunnittain ja ryhmittäin, ja säätiön omat esitysohjeet eivät ole tarkoitettu liian sitoviksi.

Nykyisin Oulussa käytetyn version kulun, sanat ja nuotit saa Tiernasäätiön tiernanäytelmäsivulta. Aineisto perustuu vuonna 2004 julkaistuun Tiernapojat-vihkoon, jonka toimittivat Sirpa Myllyneva ja Paula Takala. Kuoroille on tehty omia sovituksia, esimerkiksi Matti Apajalahden Tiernapojat. Vanha joulukuvaelma mieskvartetille, jonka Sulasol julkaisi vuonna 1993.

Alla on vanhin tähän koottu versio: lauletut osat sellaisina kuin Samuli Paulaharju ne kirjasi Oulussa ja julkaisi Kotiseutu-lehdessä 15.4.1910. Teksti on vapaasti käytettävissä, ja se on luettavissa kokonaisuudessaan Wikiaineistossa. Puhutut vuorosanat jäivät tästä pois, ja kieli on vuoden 1910 oululaisten tiernapoikien kieltä: Herodes on Heroodes ja Knihti nihti.

Oulussa on kilpailtu tiernalaulussa vuodesta 1933. Ensimmäisen kilpailun järjesti Oulun radioyhdistys, vuodesta 1987 Oulun Liikekeskus ry, ja nykyään kilpailua järjestää Tiernasäätiö. Säätiö perustettiin Oulussa marraskuussa 2005 vaalimaan ja kehittämään tiernaperinnettä ja tekemään Oulua tunnetuksi tiernakaupunkina.

Oulussa on kilpailtu tiernalaulussa vuodesta 1933.

Vuonna 2026 valtakunnallinen tiernakilpailu pidetään 28.–29.11. Alkukilpailu on lauantaina 28.11. seurakuntakeskus Sofiassa ja finaali sunnuntaina 29.11. Rotuaarin aukion lavalla Oulun kävelykadulla. Sarjoja on kolme: Tiernakaupungin perinnesarja, yleinen sarja ja mukaelmat. Jokaisen sarjan kolme parasta palkitaan 2 000, 1 000 ja 500 eurolla, ja tuomaristo palkitsee lisäksi parhaat roolisuoritukset 200 eurolla.

Kilpailuun osallistuminen on maksutonta, ja ilmoittautuminen päättyy perjantaina 20.11.2026. Jos et pääse Rotuaarille, Kaleva Live striimaa finaalin suorana.

Pienimmille on tänä vuonna oma tapahtumansa. Tiernasäätiö järjestää tiistaina 17.11.2026 Tuiran monitoimitilassa varhaiskasvatusikäisten tiernakatselmuksen, jossa päiväkotiryhmät esittävät enintään viiden minuutin tiernaesityksen: laulun, osan näytelmästä, runon tai pienen kuvaelman. Ryhmän ei tarvitse olla nelihenkinen, ja puvut saa valita vapaasti.

Rotuaarilla tiernapoikiin törmää myös muulloin kuin kisaviikonloppuna. Kuvataiteilija Sanna Koiviston tekemä tiernapoikapatsas paljastettiin siellä 12.12.2014, ja 14.9.2016 se siirrettiin lopulliselle paikalleen Rotuaarin uudelle osalle Isollekadulle.

Helpoin tapa nähdä monta tiernaporukkaa kerralla on tiernakilpailun finaali Rotuaarilla sunnuntaina 29.11.2026. Muut julkiset esitykset on koottu sivun lopun listaan, josta löydät esitykset 2026 päivämäärineen.

Suurin osa tiernapoikien esiintymisistä on kuitenkin pieniä ja yksityisiä: niitä nähdään ravintoloissa, tapahtumissa, yksityistilaisuuksissa ja kouluissa. Niistä ei yleensä ilmoiteta julkisissa tapahtumakalentereissa, joten listalla näkyy vain osa tiernakauden esityksistä.

Oulun muut joulutapahtumat, kuten joulumarkkinat, konsertit ja joulunavaukset, löydät Oulun joulutapahtumista. Jos joulun lauluperinne kiinnostaa laajemmin, katso myös seurakuntien Kauneimmat Joululaulut omalla paikkakunnallasi.