Kiirastorstai 2026 – Viimeinen ehtoollinen ja merkitys

Kiirastorstai on hiljaisen viikon torstai. Se on päivä, jolloin kristityt muistavat Jeesuksen viimeistä ehtoollista opetuslastensa kanssa. Kiirastorstai-iltana Jeesus asetti ehtoollisen sakramentin ja pesi opetuslastensa jalat nöyryyden ja palvelun merkiksi. Ehtoollisen jälkeen Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan.

Vuonna 2026 kiirastorstai on torstaina 2. huhtikuuta. Päivämäärä määräytyy pääsiäissunnuntain mukaan – kiirastorstai on aina kolme päivää ennen pääsiäistä. Vuonna 2026 pääsiäissunnuntai on 5.4.

Kiirastorstai ei ole Suomessa virallinen vapaapäivä, toisin kuin sitä seuraava pitkäperjantai. Kirkollisessa kalenterissa kiirastorstai on kuitenkin merkittävä päivä – se aloittaa pääsiäisen kolmen pyhän päivän jakson (Triduum Sacrum), joka jatkuu pitkäperjantain kautta pääsiäissunnuntaihin.

Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee ruotsin sanasta skärtorsdag. Sanan alkuosa skär on peräisin muinaisruotsin ja muinaisnorjan sanasta, joka tarkoittaa puhdistamista. Nimi viittaa jalkojenpesuun, jonka Jeesus suoritti ennen ehtoollista – puhdistautumisriittiin.

Muissa kielissä nimitykset heijastavat eri puolia päivän merkityksestä. Englannin Maundy Thursday tulee latinan sanasta mandatum (käsky), joka viittaa Jeesuksen uuteen käskyyn rakastaa toisiaan (Joh. 13:34). Latinan kirkollinen nimi on Feria quinta in Cena Domini eli "Herran aterian torstai".

Saksan Gründonnerstag tarkoittaa kirjaimellisesti "vihreää torstaita". Nimen alkuperä on kiistanalainen: grün saattaa viitata viherkasveihin, joita päivänä syötiin, tai se voi olla muunnos sanasta greinen, joka tarkoittaa itkemistä tai valittamista.

Viimeinen ehtoollinen on Raamatun mukaan Jeesuksen viimeinen ateria opetuslastensa kanssa ennen ristiinnaulitsemista. Evankeliumit kertovat (Luuk. 22:14–20, Matt. 26:26–29), kuinka Jeesus mursi leivän ja jakoi viiniä kahdentoista opetuslapsensa kanssa.

Leivän murtaessaan Jeesus sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne." Viinimaljan hän antoi sanoin: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne." Nämä sanat muodostavat kristillisen ehtoollisen eli eukaristian perustan. Ehtoollinen on yksi kristinuskon keskeisimmistä sakramenteista.

Samalla aterialla Jeesus paljasti, että yksi opetuslapsi tulisi pettämään hänet. Juudas Iskariot oli jo sopinut Jeesuksen luovuttamisesta ylipapeille kolmestakymmenestä hopearahasta.

Viimeisestä ehtoollisesta tunnetuin kuvaus on Leonardo da Vincin seinämaalaus Viimeinen ehtoollinen (1495–1498) Milanon Santa Maria delle Grazien luostarin ruokasalissa. Teos kuvaa hetkeä, jolloin Jeesus ilmoittaa petoksesta opetuslapsilleen.

Johanneksen evankeliumin mukaan (Joh. 13:1–17) Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen ehtoollista. Jalkojen peseminen oli tuon ajan kulttuurissa orjan tai palvelijan tehtävä. Kun Jeesus, opettaja ja herra, teki sen itse, hän näytti esimerkin nöyryydestä ja palvelusta.

Tämä ele tunnetaan latinankielisellä nimellä mandatum (käsky). Jeesus sanoi oppilailleen: "Minä olen antanut teille esimerkin, jotta tekin tekisitte niin kuin minä olen tehnyt teille." Katolisessa kirkossa paavi pesee perinteisesti kiirastorstaina kahdentoista ihmisen jalat – tapa jatkaa tätä perinnettä.

Ehtoollisen jälkeen Jeesus lähti opetuslastensa kanssa Getsemanen puutarhaan Öljymäelle rukoilemaan. Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen tuskan puutarhassa – hän rukoili isältään, että kärsimyksen malja menisi ohi, mutta alistui lopulta Jumalan tahtoon. Getsemane on kreikkaa ja tarkoittaa öljypuristinta.

Rukouksen aikana opetuslapset nukahtivat. Lopulta Juudas saapui paikalle sotilaiden kanssa ja osoitti Jeesuksen suutelemalla häntä – merkki, josta sotilaat tunnistivat pidätettävän. Tästä alkoi Jeesuksen kärsimystie kohti ristiinnaulitsemista pitkäperjantaina.

Kiirastorstai ei ole Suomessa virallinen vapaapäivä, toisin kuin seuraava pitkäperjantai. Käytännössä monet työpaikat ja koulut kuitenkin lyhentävät päivää tai antavat vapaata iltapäivällä. Pääsiäisen pitkä viikonloppu alkaa monille jo kiirastorstai-iltana.

Seurakunnissa kiirastorstai on tärkeä kirkollinen päivä. Luterilaisissa kirkoissa järjestetään iltaisin ehtoollismessuja, joissa muistetaan viimeistä ehtoollista. Messujen tunnelma on hillitty ja hartauden sävyttämä. Illan palveluksen päätteeksi alttari riisutaan paljaaksi (alttarin riisuminen) – alttariliina, kukat ja kynttilät poistetaan. Ele symboloi Jeesuksen pidättämistä ja hylätyksi tulemista.

Joissakin seurakunnissa toteutetaan myös mandatum-perinne eli jalkojen pesu osana kiirastorstain jumalanpalvelusta. Tapa on yleisempi katolisissa ja ortodoksisissa seurakunnissa, mutta jotkut luterilaiset seurakunnat ovat ottaneet sen osaksi omaa liturgiaansa.

Katolisissa maissa kiirastorstain jumalanpalvelukset ovat erityisen juhlavat. Paavi toimittaa Vatikaanissa messun ja pesee kahdentoista ihmisen jalat – perinne, joka juontaa juurensa keskiajalta. Monissa maissa kirkonkellot vaikenevat kiirastorstain iltana ja palaavat soimaan vasta pääsiäissunnuntaina.

Isossa-Britanniassa hallitsija jakaa kiirastorstaina Maundy money -rahat eläkeläisille erityisessä seremoniassa. Perinne juontaa keskiajalta, jolloin kuningas pesi köyhien jalkoja ja jakoi almuja. Nykyään kuningas jakaa erityisiä hopearahoja ansioituneille kansalaisille.

Espanjassa kiirastorstai (Jueves Santo) aloittaa Semana Santa -kulkueet. Erityisesti Sevillan, Malagan ja Granadan kaupungeissa kaduilla kulkee vaikuttavia uskonnollisia kulkueita, joissa kannetaan pyhimyskuvia ja ristiinnaulitsemista esittäviä veistoksia. Joissakin kulkueissa osallistujat kulkevat paljain jaloin tai kantavat raskasta ristiä.

Etiopian Tewahedo-kirkossa kiirastorstain seremoniat kestävät useita tunteja ja sisältävät psalmilauluja, rukouksia ja rituaaleja. Filippiineillä joissakin yhteisöissä harjoitetaan itsekuritusta ja jopa vapaaehtoista ristiinnaulitsemista, vaikka katolinen kirkko ei käytäntöä virallisesti tue.