Juhannuskokko ja juhannustaiat – Juhannusperinteet

Juhannuskokko on yksi rakkaimmista juhannusperinteistä. Kokko poltetaan juhannusaattona, yleensä järven tai meren rannalla. Perinne juontaa juurensa muinaisista keskikesän tuliriiteistä, joilla karkoitettiin pahoja henkiä ja suojeltiin satoa.

Kokon polttaminen on yhteisöllinen tapahtuma – kylät ja naapurustot kokoontuvat yhteen seuraamaan liekkien nousua kohti valoisaa taivasta. Suurimmat kokot voivat olla jopa 10–15 metriä korkeita.

Nykyään juhannuskokkoja poltetaan ympäri Suomea, ja monilla paikkakunnilla järjestetään yleisiä kokonpolttotilaisuuksia musiikkeineen ja ohjelmoineen.

Juhannuskoivut pystytetään perinteisesti talon tai mökin ovelle juhannukseksi. Tuoreet, vihreät koivut tuovat kesan tuoksun ja tunnelman kotiin.

Perinne on vanha ja liittyy luonnon kunnioittamiseen. Koivun uskottiin suojaavan taloa ja tuovan onnea. Koivuilla koristeltiin myös portteja, laitureita ja juhlatiloja.

Koivun lehtiä käytetään myös saunavihdan eli vastan tekemiseen. Tuore koivuvasta on juhannussaunan erottamaton osa.

Juhannusyö on perinteisesti taikuuden ja mystiikan aikaa. Tunnetuin juhannustaika on seitsemän kukan taika:

1. Kerää seitsemän eri lajin kukkaa seitsemältä eri niityltä juhannusyönä.
2. Kukkia kerätessä ei saa puhua kenellekään.
3. Laita kukat tyynyn alle nukkumaan mennessä.
4. Unissa näet tulevan puolisosi.

Muita juhannustaikoja ovat mm. peilin katsominen keskiyöllä, takaperin käveleminen lähteelle ja kaivon veteen katsominen. Juhannusyönä kerättyjen yrttien uskottiin myös olevan erityisen voimakkaita.

Vaikka taikoja pidetään nykyään leikkimielisinä perinteinä, ne kertovat suomalaisten syvästä yhteydestä luontoon ja vuodenaikojen kiertoon.

Juhannussauna on pyhä perinne. Sauna lämmitetään juhannusaattona, ja löylyissä käytetään tuoretta koivuvastaa eli vihtaa.

Perinteisesti juhannussaunalla oli puhdistava ja suojaava merkitys. Saunassa pestiin pois vanhat murheet ja valmistauduttiin keskikesän juhlaan puhtain mielin.

Saunan jälkeen on tapana pulahtaa järveen tai mereen – ja nauttia suomalaisen kesäyön kauneudesta.

Suomessa on yli 180 000 järveä, ja juhannuksena niistä nautitaan täysillä. Uiminen kuuluu juhannuksen perusajanvietoihin – erityisesti saunan jälkeen.

Laiturilta hyppääminen, rantanuotiolla istuminen ja järven äänten kuunteleminen ovat hetk iä, jotka tekevät juhannuksesta ikimuistoisen. Vesillä kalastetaan, veneillään ja nautitaan yöttömän yön rauhasta.

Monille suomalaisille juhannus tarkoittaa mökkiä. Lähteminen kaupungista kesämökille on yksi vuoden odotetuimm ista hetkistä.

Mökillä nautitaan yksinkertaisista asioista: saunotaan, grillataan, uidaan, kalastetaan ja vietetään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Arjen kiireet jäävät kaupunkiin, ja tilalle tulevat luonnon rauha ja yhdessäolo.

Juhannus on myös grillauskauden huippuhetki – makkaraa, kalaa ja kasviksia paistetaan nuotiolla ja grillissä. Hyvä seura ja hyvä ruoka tekevät juhannuksesta täydellisen.